Jo viime vuonna Venäjän luonnonvaraministeriö ja poliisi kertoivat useista tapauksista, joissa karhut olivat kaivaneet hautoja auki Murmanskin alueella.
Avaa kuvien katselu
Hiipinän alueen paikallismedian verkkosivuilla on lukijan kuvaama video, jossa karhun sanotaan liikkuvan hautausmaan lähellä. Kuvakaappaus videosta. Yle ei ole voinut varmistaa videon aitoutta. Kuva: Hibiny.ru
Venäjällä Murmanskin alueella karhut ovat alkaneet hakeutua hautausmaille.
Viranomaisten mukaan karhuja houkuttelee haudoille jätetyn ruuan haju.
Venäläiset viettävät uskonnollisia juhlapäiviä myös hautausmaalla. Siellä grillataan lihaa ja syödään eväitä. Kuolleille omaisille jätetään usein haudalle ruokaa.
Heinäkuussa Murmanskin alueella Apatiitissa kaupunginhallinto kehotti asukkaita olemaan jättämättä ruokaa hautausmaalle sen jälkeen, kun karhuja oli nähty siellä.
Murmanskin kaupunginhallinto pyysi heinäkuussa asukkaita olemaan käymättä Kuolan ja Murmašin välisellä hautausmaalla yöllä, jotta he eivät vaarantaisi itseään tai työntekijöitä.
Jo viime vuonna Venäjän luonnonvaraministeriö ja poliisi kertoivat useista tapauksista, joissa karhut olivat kaivaneet hautoja auki Murmanskin alueella.
Karhukanta on Venäjän luonnonvaraministeriön virallisten lukujen mukaan noussut Kuolan niemimaalla 25 prosenttia kahdessa vuodessa ja hirvikanta taas taantunut vajaat 17 prosenttia.
Metsästyskausittain. Karhujen määrä Murmanskin alueella on parin viime vuoden noussut ja hirvien määrä laskenut.Karhu- ja hirvikantojen vaihtelu Kuolanniemimaalla vuosina 2015–2025Metsästyskausittain8439619889941 1189949218529731 0655 2556 4608 1759 4188 98611 12411 11111 66410 2129 782KarhutHirvet2015–20162016–20172017–20182019–20202020–20212021–20222022–20232023–20242024–20252025–2026010002000300040005000600070008000900010 00011 00012 00013 000Lähde: Venäjän luonnonvaraministeriöHirvien määrä on kahden viime vuoden aikana taantunut vajaat 17 prosenttia. Samaan aikaan karhujen määrä on noussut 25 prosenttia.Ilmiö on yleinen ympäri Venäjää
Myös Karjalan Kontupohjassa on elokuussa pyydetty, että ihmiset eivät jättäisi hautausmaalle ruokaa, jotta se ei houkuttelisi karhuja paikalle.
Karjalassa vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2018 karhu kaivoi haudan auki hautausmaalla Lumbušin kylässä. Karjalan luonnonvara- ja ympäristöministeriö antoi määräyksen eläimen ampumisesta.
Brittilehti The Guardian raportoi vuonna 2010 karhujen kaivaneen hautoja auki Komin tasavallassa.
The Guardianin mukaan Verhnij Tšov -nimisessä kylässä kaksi naista löysi karhun syömästä ruumista hautausmaalta. Kuuman kesän jälkeen nälkäiset karhut olivat alkaneet kaivaa vainajia haudoista, kun niiden tavallinen ravinto – sienet, marjat ja sammakot – oli kadonnut.
Jutussa todetaan, että Maailman luonnonsäätiön (WWF) Venäjän osasto kertoi samankaltaisen tapauksen sattuneen 2008 Kantalahden kaupungissa Murmanskin alueella.
Venäjän WWF:n perustanut johtaja Marija Vorontsova kertoo jutussa, että Karjalassa yksi karhu oli oppinut avaamaan arkkuja ja opettanut taidon muille.
Samanlaisia tapauksia on raportoitu esimerkiksi Sverdlovskin alueella Uralin itäpuolella vuonna 2020 ja Habarovskin aluepiirin eteläosassa Venäjän Kaukoidässä vuonna 2015.
Vuonna 2018 karhut söivät Jelizovon lähistöllä Kamtšatkan niemimaalla ainakin 20 ruumista, kertoi Daily Mail. Brittilehden mukaan lapsensa haudalla vieraillut mies joutui todistamaan, kuinka karhut olivat kaivaneet ylös hiljattain haudattuja ruumiita.
Suomen historiasta tunnetaan sama ilmiö
Suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan Venäjällä ilmiön yleisyyttä lisäävät metsien keskellä sijaitsevat hautausmaat ja suuret karhukannat.
– Suomen karhukanta ei nykyisellään aiheuta vastaavaa riskiä. Kirjallisuudesta ei löydy viitteitä siitä, että karhut kaivelisivat hautoja tai vierailisivat hautausmailla laajamittaisesti Suomessa, Kojola sanoo.
Emeritusprofessori Jouko Vahtola kuitenkin kirjoittaa Pudasjärven seurakunnan historia -teoksessa, että Pudasjärvellä vuonna 1731 toimitetussa rovastintarkastuksessa metsän eläinten todettiin pääsevän kesäisin mellastamaan hautausmaalla ja kaivelemaan haudattujen luita.
Sen ympärille rakennettiin tuolloin vankka hirsiaita. Myöhemmin kirkon viereen perustettiin uusi hautausmaa, joka vuonna 1809 ympäröitiin pedot ulkopuolella pitävällä aidalla.
Avaa kuvien katselu
Pudasjärven hautausmaan ympärille rakennettiin 1800-luvun alussa vankka aita suojaamaan aluetta pedoilta. Nyt runsaan kilometrin mittaista aitaa restauroidaan kolme kesää kestävässä urakassa. Petoja varten sitä ei enää tarvita, vaan nyt vaalitaan kulttuurihistoriaa. Kuva: Paulus Markkula / YleSuurpetotutkijan mielestä karhuja tulisi metsästää
Emeritusprofessori Ilpo Kojola painottaa, että karhut ovat kaikkiruokaisia ja erityisesti haaskansyöjiä.
Karhut eivät Kojolan mukaan kuitenkaan aktiivisesti etsi vainajia, vaan ruumiiden syönti liittyy ensisijaisesti ravinnon puutteeseen. Heikot marja- ja sienisadot, varsinkin mustikan puuttuminen, vaikuttavat voimakkaasti karhujen käyttäytymiseen.
Avaa kuvien katselu
Suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan uteliaiden ja ihmisiin tottuneiden nuorten urosten määrä kasvaa ilman metsästystä. Tästä voi aiheutua ongelmia varsinkin, kun niistä kasvaa suuria uroskarhuja. Kuva: Thomas Hagström / Yle
Kun luonnonravinto vähenee, karhut voivat turvautua epätavanomaisiin ravinnonlähteisiin. Karhu hyödyntää tilaisuuden, jos helppo energian lähde on tarjolla.
– Karhulla on erinomainen hajuaisti, joten se voi haistaa ruumiin kaukaakin. Lisäksi jos haudat on peitetty liian matalalle, voivat hajut nousta helpommin pintaan ja houkutella pedon paikalle, Kojola kertoo.
Petotutkija Ilpo Kojola kertoo, että jos mustikkasato romahtaa, karhun on pakko löytää korvaavaa evästä
Myös karhujen tiheys on Venäjällä suurempi kuin Suomessa. Pelkästään Karjalan tasavallan karhukanta on noin 4 000 yksilöä. Tiheys on lähes nelinkertainen Suomeen verrattuna.
Suomen karhukanta on ollut voimakkaassa kasvussa. Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen noin 2 400 karhua keväällä 2025. Kasvu johtuu vähentyneestä metsästyksestä vuosina 2022 ja 2023 verrattuna aiempiin vuosiin.
Kojolan mukaan karhuja olisi hyvä metsästää, jotta uteliaimmat ja helposti ihmisen läheisyyteen tottuvat yksilöt saataisiin pois joukosta.
Avaa kuvien katselu
Metsästys vaikuttaa tehokkaasti karhujen käyttäytymiseen. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että aikuiset uroskarhut pysyttelevät kaksinkertaisen matkan päässä ihmisasutuksesta verrattuna muihin, kertoo suurpetotutkija Ilpo Kojola. Tämä on nimenomaan valikoivan metsästyksen ansiota. Kuvituskuva. Kuva: All Over Press
Kun karhuja ei metsästetä, ihmisiin tottuneimmat ja asutuksen lähellä liikkuvat yksilöt eivät poistu kannasta vaan jäävät eloon ja yleistyvät.
Valikoiva, erityisesti nuoriin uroksiin kohdistuva metsästys lisää arkuutta, sillä arimmat yksilöt jäävät henkiin ja välttelevät ihmistä tehokkaammin.
Pohjois-Norjassa on noin 150 karhua. Kojolan mukaan sielläkin on ollut ongelmia liian tuttavalliseksi käyneiden karhujen kanssa.