Putin vastasi lähettämällä Ukrainaan 810 droonia ja yli kymmenen ohjusta, kirjoittaa Kiovassa oleva ulkomaantoimittaja Hanna Visala.
Avaa kuvien katselu
Pyrkimykset rauhanneuvotteluihin Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi ovat jäissä. Kuva: Suzanne Plunkett / AFP ja Sergei Bobylow / AFP
Hanna Visalaulkomaantoimittaja
15:43•Päivitetty 15:49
Ilmassa oli savun hajua, palaneen muovin katkua ja kerrostalojen raunioista nousevaa pölyä. Pelastustyöntekijät auttoivat kotinsa menettäneitä.
Tällaista oli tavallisessa asuinlähiössä Kiovassa sunnuntai-aamuna.
Venäjän massiivinen drooni- ja ohjusisku oli sodan suurin tähän mennessä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kieltäytyi eilen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kutsusta tulla Moskovaan keskustelemaan rauhasta.
Sen sijaan Zelenskyi heitti sarkastisen kutsun: ”Putin voi tulla Kiovaan.”
Vastaus ei viipynyt: yöllä Venäjä lähetti Ukrainaan 810 Shahed-lennokkia ja yli kymmenen ohjusta.
Se oli Putinin versio ”vierailusta”.
Samaan aikaan länsijohtajat yrittävät epätoivoisesti pitää diplomatian ovea raollaan, vaikka kaikki tietävät, että tämä sota ei lopu vain neuvottelemalla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yrittää epätoivoisesti saada aikaan tapaamista Putinin ja Zelenskyin kanssa, vaikka tietää sen olevan mahdotonta.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz totesi suoraan, että mitään tapaamista ei ole näköpiirissä.
Sen sijaan sota jatkuu. Venäjällä ei ole aikomusta tai tarvetta lopettaa hyökkäystään. Se kuluttaa rintamalinjassa Ukrainan sotilaita ja pitää ihmiset jatkuvassa hälytystilassa iskemällä kaupunkeihin ja kyliin.
Viime yön iskuissa ainakin kolme ihmistä kuoli ja 32 haavoittui.
Ensimmäistä kertaa iskuissa vaurioitui myös Ukrainan hallituksen rakennus. Varmaa ei ole osuiko siihen ilmaisku vai ilmatorjunnasta singonnutta romua. Mutta yhtä kaikki: Kutsu lähti ja vastaus tuli.
Putinin toiminta kertoo paljon. Putin haluaa osoittaa, ettei Ukraina ole valtio, jolla on itsenäinen hallitus ja presidentti. Hän ei tunnusta Zelenskyitä tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi eikä aio neuvotella.
Siksi juuri hallintorakennukseen osuminen on symbolinen – riippumatta siitä, oliko se tarkoituksellista vai ei. Venäjä antoi ymmärtää: mikään ei ole turvassa.
Iskut myös näyttävät, mikä on Venäjän käsitys diplomatiasta. Toivon mukaan se lisää Euroopan ja Yhdysvaltojen painetta ottaa kovempia keinoja käyttöön.
Video: Hanna Visala raportoi aamulla Kiovan tuhoista:
Yle seuraa Venäjän hyökkäyssodan tuoreimpia tapahtumia tässä artikkelissa.