Sota Ukrainassa kulkee kahden tiimalasin mittarilla: toisessa mitataan, kuinka pitkään Ukraina jaksaa puolustaa, toisessa, kuinka Venäjän talous kestää ilman, että Putinin hallinto horjuu. Venäjällä luotetaan siihen, että aika on puolella.
Strategia perustuu uskomukseen siitä, että Ukrainan sotilaallinen kestävyys murenee ennen Venäjän taloudellisen kantokyvyn murenemista. Tällöin Kreml voisi sanella voittajan ehdot ja vahvistaa Vladimir Putinin asemaa Venäjän historiassa valloittavien tsaarien rinnalla, kertoo The Wall Street Journal.
Venäjä on toistuvasti torjunut Yhdysvaltain ehdotukset taistelujen jäädyttämisestä. Vaikka Yhdysvallat uskoi ehdotuksen olevan houkutteleva vaihtoehto Moskovalle, Kreml pitää tiukasti kiinni maksimaalisista tavoitteistaan, jotka käytännössä tekisivät Ukrainasta Venäjän vasallivaltion ja muuttaisivat pysyvästi Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.
Trumpin asettama määräaika Putinin rauhanhalun todentamiseksi on umpeutunut ilman merkkejä edistymisestä, ja samaan aikaan osa Euroopan maista pohtii rauhanturvaajien lähettämistä tilanteessa, jossa rauhaa ei ole näköpiirissä.
Venäjän talous kasvoi yllättävän vahvasti vuosina 2023 ja 2024 länsimaisten pakotteiden puristuksesta huolimatta. Kasvua vauhdittivat energiavienti ja sotamenojen synnyttämä valtiollinen elvytys. Nyt talouden pohja alkaa kuitenkin rakoilla: kasvu hidastuu, öljy- ja kaasutulot ovat jyrkässä laskussa, valtiontalouden alijäämä kasvaa, ja kriittisten komponenttien puute haittaa yhä laajemmin eri sektoreita.
Taloutta on kuitenkin onnistuttu vakauttamaan suuntaamalla vientiä Kiinan ja Intian kaltaisille markkinoille, ja toistaiseksi kassavirta riittää sotakoneiston ylläpitoon.
Carnegie Russia Eurasia Center -tutkimuslaitoksen johtaja Alexander Gabuevin mukaan haasteista huolimatta Venäjä ei ole ajautumassa akuuttiin kriisiin, joka pakottaisi sotatavoitteiden supistamiseen. Hän arvioi, että Venäjän talous kestää nykyisenkaltaista sotaa vielä 18–24 kuukautta.
– Ongelmat kasaantuvat silminnähtävästi, mutta Venäjän talous ei ole törmäämässä seinään lähiaikoina.
Sodan kuormittavuus käy yhä raskaammaksi Ukrainalle. Asevoimat kärsivät vakavasta pulasta, ja sodan taakka jakautuu epätasaisesti. Erityisesti maaseudun keski-ikäiset miehet joutuvat rintamalle, kun taas osa kaupunkilaisista ja varakkaammasta väestöstä jää ulkopuolelle.
Länsi tukee Ukrainaa edelleen aseellisesti ja taloudellisesti, mutta maan oma puolustuksen organisointi kaipaa uudistuksia. Johtamisjärjestelmän jäykkyys, byrokratia ja epätasainen mobilisaatio heikentävät tehokkuutta. Samaan aikaan Ukraina on kuitenkin onnistunut saavuttamaan vahvuuden erityisesti droonien osalta, jolloin pystytään yhä torjumaan hyökkäyksiä.
Wall Street Journalin analyysin mukaan lopulta sodan lopputuloksen ratkaisevat länsimaiden strateginen yhtenäisyys sekä Ukrainan kyky uudistua ja kestää sisäisesti.
Poimintoja videosisällöistämme