Hallitusta ovat viime aikoina riepotelleet sekä tuorein rasismikohu että eripura Palestiina-kysymyksessä. Budjettiriihen aikaan noin viikko sitten pohdittiin jo, onko hallitus kaatumassa vai ainoastaan kriisin keskellä. Millainen näkymä hallitustyöskentelyyn on edessä, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa noin puolitoista vuotta?
Valtio-opin tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta pitää epätodennäköisenä, että hallituspuolueet pyrkisivät kaatamaan hallitusta ennenaikaisesti.
– Mikään hallituksessa oleva puolue ei halua hallituksen kaatuvan. Kun vallankahvassa ollaan, ei sieltä haluta pois, Helimäki sanoo STT:lle.
Hän perustelee näkemystään myös sillä, että Suomessa on yhä vahva konsensuspolitiikan periaate. Tämä tarkoittaa, että asioista puhutaan ja yritetään sopia.
Palestiina koettelee hallitusta jatkossakin
Perjantaina hallituspuolueiden pitkään tiedossa olleet erimielisyydet Lähi-idästä nousivat jälleen pintaan, kun Suomi liittyi New Yorkin julkilausumaan Palestiinasta ja Israelista.
Hallituspuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustivat julkilausumaan liittymistä. Puolueiden mielestä julkilausuma ei kaikilta osin noudattanut Suomen yhdessä sovittua linjaa eli ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ihmettelee, minkä takia selonteon, joka ei ole lainsäädännöllinen asiakirja, pitäisi ylipäätään sitoa päättäjien käsiä.
– Tämä on tätä konsensushenkisyyttä, että kovasti koetetaan vedota johonkin linjaukseen sekä silloin kun noudatetaan sitä tai kun tehdään irtiottoja. Hallitushan saa tehdä sellaisia päätöksiä kuin haluaa, Raunio sanoo STT:lle.
Tutkijatohtori Helimäen mukaan Suomessa tilanne on ulkopoliittisesti hieman vaikea, sillä ulkopolitiikasta vastaavat sekä presidentti että hallitus.
– Mutta olisihan se ulkopoliittisesti Suomelle jokseenkin katastrofaalista, jos oltaisiin niiden valtioiden vähemmistössä, jotka eivät tähän sopimukseen liittyisi tai mahdolliseen tunnustamiseenkaan liittyisi, Helimäki sanoo.
Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan kanta on tukea kahden valtion mallia. Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, eikä julkilausumaan liittyminen merkitse sitä. Hallituksen seuraavat askelmerkit ovat epävarmat.
– Se varmaan riippuu siitä, miten tämä Palestiinan kysymys laajemmin tuolla kansainvälisissä yhteisöissä etenee. Nähtäväksi jää, kuinka kova paine Suomeen mahdollisesti kohdistuu, Raunio pohtii.
Uusi rasismiselkkaus voisi jo kaataa hallituksen
Raunio ennakoi, että seuraava iso ylilyönti rasistisessa kielenkäytössä voisi olla kohtalokas.
– Jos viimeisimpään sitoumukseen yhteisistä säännöistä liittyen ihmisarvon kunnioittamiseen tulisi joku räikeä tai iso irtiotto perussuomalaisilta, siinä voidaan jo katsoa, onko hallitus enää elinvoimainen.
Rasismikohu alkoi tällä kertaa, kun perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja puhui Ylen A-studiossa maahanmuuttajista tavalla, joka yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan oli rasistista. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi hyväksyvänsä Keskisarjan kielenkäytön.
Hallituspuolueet kävivät sen jälkeen budjettiriihen ensimmäisen päivän ajan keskusteluja siitä, minkälainen on sopivaa kielenkäyttöä ja sopivat yhteisistä pelisäännöistä.
Sekä Raunion että Helimäen mukaan koventuneiden maahanmuuttopuheiden taustalla on puolueen kova pudotus kannatuskyselyissä.
– Varmasti tämä on tietynlainen liike yrittää saada vanhaa kannattajakuntaa takaisin, Helimäki sanoo.
Kun kannatus laahaa, puolueet pyrkivät ylipäätään erottautumaan hallituksessa, ja nyt tämä koskee perussuomalaisia, Raunio arvioi.
Helimäen mukaan muut hallituspuolueet voivat strategisesti pyrkiä jopa hyötymään perussuomalaisten irtiotoista vaatimalla perussuomalaisilta vastineeksi jotain, joka muille puolueille on poliittisesti tärkeää.
Koventuneet puheet maahanmuutosta ja maahanmuuttajista voivat kieliä siitä, että perussuomalaisilla on puheenjohtajakeskustelu ja -kisa käynnissä.
– Vahvemmat ulostulot eri jäseniltä voivat viitata tällaiseen sisäiseen kilpailuun.
Hän uskoo Keskisarjan pyrkivän haastamaan Purran seuraavassa puheenjohtajakisassa.