Norjassa äänestetään tänään suurkäräjävaaleissa, joissa valitaan maalle parlamentti. Mielipidemittaukset ennakoivat tasaista taistoa puoluekentän vasemmiston ja oikeiston välillä.
Suurkäräjät on Norjan parlamentti
Norjassa äänestetään suurkäräjävaaleissa 8. syyskuuta. Tulos selviää yöllä tai tiistain aikana.
Suurkäräjillä on tällä hetkellä kymmenen puoluetta. Edustajia valitaan 169.
Vaaleissa merkittävää on puna-vihreän blokin ja toisaalta oikeisto puolueiden muodostaman blokkien välinen voimasuhde.
Tällä hetkellä Norjan pääministerinä toimii työväenpuolueen Jonas Gahr Støre.
Støre on johtanut vähemmistöhallitusta tammikuusta saakka, joilloin euroskeptinen keskustapuolue jätti hallituksen.
Työväenpuolue nousi valtaan edellisissä vaaleissa 2021 kahdeksan vuoden tauon jälkeen.
Sitä ennen pääministeripuolueena oli konservatiivipuolue Høyre.
Vielä syksyllä näytti siltä, että vallassa oleva työväenpuolue ja sen myötä puna-vihreä blokki häviää vaalit reilusti. Mutta tammikuussa tapahtui käänne: Jens Stoltenberg palasi Norjaan.
Stoltenberg on Norjan entinen pääministeri, joka jätti kotimaan politiikan, kun hänestä tuli Naton pääsihteeri vuonna 2014. Siinä tehtävässä hän palveli viime vuoteen saakka.
Tammikuussa Stoltenberg otti vastaan Norjan valtiovarainministerin tehtävän.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Jens Stoltenberg Naton huippukokouksessa kesällä 2024. Stoltenbergin piti luopua pääsihteerin tehtävästä jo vuonna 2022, mutta hänen haluttiin jatkavan. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA
Kysyimme norjalaiselta politiikan kommentaattorilta Tone Sofie Aglenilta, kuinka merkittävä on niin kutsuttu Stoltenberg-efekti ja mitkä muut asiat vaaleissa ovat keskeisiä. Aglen toimii Norjan yleisradioyhtiössä NRK:ssa politiikan toimittajana ja asiantuntijana.
Vasemmisto oli häviämässä – kunnes Stoltenberg palasi
Työväenpuolueen kannatus oli vielä joulukuussa alle 20 prosentissa, ja pääministeri Jonas Gahr Støre oli varsin epäsuosittu.
Käänne tapahtui nopeasti. Jo maaliskuussa puolue oli kirinyt ykköspaikalle noin 27 prosentin kannatukseen.
Syynä oli kaksi toisiaan seurannutta tapahtumaa. Keskustapuolue jätti hallituksen ja työväenpuolue alkoi hallita yksin. Tarvittiin uusia ministereitä, joten Stoltenberg palasi Norjan politiikkaan.
Aglenin mukaan molemmilla asioilla oli merkitystä, mutta Stoltenbergin paluu sinetöi mielikuvan puolueen muutoksesta.
– Hän on symboli vanhalle työväenpuolueelle, jota moni kaipasi levottomassa maailmassa. Ikään kuin laastari hallituksen heikkouksille. Hän mukanaan äänestäjien luottamus palasi, Aglen kuvailee.
Norjan valtiovarainministeri Jens Stoltenberg kampanjoi korkeakoululla Oslossa. Stoltenbergin suosio saattoi pelastaa epäsuositun pääministerin. Kuvalähde: Reuters
Tällä hetkellä näyttää siltä, että työväenpuolue ja pääministeri saisivat johtaa Norjaa myös vaalien jälkeen. Vielä syksyllä tätä ei olisi kukaan uskonut. Tosin epävarmuustekijöitä riittää, arvioi Aglen.
Öljyrahaston Israel-kytkyillä ei vaikutusta vaaleihin
Työväenpuolue on myös kompuroinut. Elokuussa norjalaislehti Aftenposten kertoi, että Norjan valtion öljyrahasto oli hankkinut osuuden israelilaisesta suihkumoottoriryhmästä, joka tarjoaa palveluja Israelin asevoimille. Hallitusta vaadittiin asiasta vastuuseen.
Pian paljastuksen jälkeen rahastosta kerrottiin, että osuuksia israelilaisyrityksistä on myyty pois.
Aglenin mukaan työväenpuolue hoiti tilanteen nopeasti, minkä vuoksi asia ei tehnyt puolueen kannatukseen isoa lovea.
– Vaikka Gaza herättää paljon tunteita, se koskettaa erityisesti poliittista vasemmistoa. En siis usko, että tämä siirtää kovin paljon äänestäjiä, hän sanoo.
Oikeistopuolueilla vääntö pääministerin paikasta
Norjan poliittisen oikeiston ongelmaksi on koitunut riita pääministerin salkusta.
Perinteisesti suurin konservatiivipuolue Høyre on menettänyt kannatustaan ja on mielipidemittauksissa reilusti oikeistopopulistisen edistyspuolueen takana. Silti Høyre näkee itsensä pääministeripuolueena, jos oikeanblokki voittaa vaalit.
Edistyspuolueen puheenjohtaja Sylvi Listhaug taas on korostanut, että pääministerin salkku kuuluu hallituksen suurimmalle puolueelle. Edistyspuolueen kannatus on viimeisimmissä mittauksissa ollut noin 21 prosentissa, Høyren alle 15:ssä.
Avaa kuvien katselu
Oikeistopopulistisen edistyspuolueen puheenjohtaja Sylvi Listhaug tuli aikoinaan tunnetuksi kovasta kielenkäytöstä Norjan politiikassa. Kuva: Marius Gulliksrud / AOP
Listhaug on ollut polarisoiva hahmo Norjan politiikassa. Vuonna 2018 hän erosi ministerin tehtävästä Facebook-julkaisunsa vuoksi. Hän puhuu usein Ruotsin rikollisuudesta ja on kutsunut ilmastoaktivisti Greta Thunbergia jengirikolliseksi, koska tämä on protestoinut Norjan öljyteollisuutta vastaan.
Aglenin mukaan moni norjalainen saattaa jättää äänestämättä oikean blokin puolueita siinä pelossa, että Listhaugista tulisi pääministeri. Toisaalta monien populistijohtajien tavoin hänellä on vankkumattomia kannattajia.
Puolueen keskeisiä teemoja on maahanmuutto ja rikollisuus. Keskustelua on kuitenkin hallinnut valtakamppailu.
– Julkisuudessa on ollut jatkuvasti esillä porvaripuolen kaaos ja riidat pääministerin paikasta. Se vie huomion pois itse politiikasta ja peittää sen, että myös punavihreällä puolella on paljon erimielisyyksiä ja hajanaisuutta, Aglen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Vuonna 2019 silloinen Norjan pääministeri Høyre-puolueen Erna Solberg esitteli ministeriksi nousseen edistyspuolueen Sylvi Listhaugin. Nyt kaksikon välillä kytee valtataistelu. Kuva: Stain Lysberg Solum / EPA”Outo vaalikamppailu” – Ei yhtä selkeää vaaliteemaa
Tone Sofie Aglenin mukaan takana on pirstaleinen kampanja-aika. Kisaa on käyty pääosin sosiaalisen median alustoilla, eikä yhtenäistä vaalitaistoa ole nähty.
– Tämä on ollut todella outo vaalikamppailu, koska oikein mikään asia ei ole todella noussut esiin.
Israelin ja Gazan kysymyksen lisäksi on puhuttu muun muassa varallisuusverosta ja hintojen noususta, Aglen summaa. Öljynporauksen tulevaisuus ja Norjan mahdollinen EU-jäsenyys ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka ne ovat olleet osalle puolueista keskeisiä teemoja.
Kaikki kääntyi päälaelleen
Tone Sofie Aglenin mukaan näissä vaaleissa moni asia on kääntynyt päälaelleen lyhyessä ajassa. Työväenpuolueen äkkinousun lisäksi pienpuolueiden kannatus on elänyt vahvasti. Entinen pääministeripuolue Høyre taas on vaikeuksissa.
Oman jännityksensä tuo se, että pienemmät puolueet saattavat nousta vaalien ratkaisijaksi, kun lasketaan, kumpi blokki saa enemmistön suurkäräjille. Osan kannatus uhkaa jäädä äänikynnyksen alle.
Toisin kuin monessa muussa maassa, Norjassa kynnyksen alle jäänyt puolue saa edustajia suurkäräjille, mutta puoluetta ei huomioida niin kutsuttua tasausmandaattia jaettaessa. Toisin sanoen, puolue saa vähemmän paikkoja.
Äänikynnyksen rajalla häilyy esimerkiksi työväenpuolueelle tärkeä ympäristöpuolue vihreät.
– Se voi ratkaista koko vaalin, sanoo Aglen.
Avaa kuvien katselu
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kampanjoi Stavangerissa 3. syyskuuta. Ruuan hinnannousu on puhuttanut äänestäjiä. Kuva: Javad Parsa EPA
Kävi miten kävi, hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppoa, Aglen arvioi.
Jos punavihreä blokki voittaa, työväenpuolue tarvitsee muiden tukea johtaakseen maata. Blokin muut puolueet vetävät politiikkaa hyvin eri suuntiin.
Jos taas oikeisto voittaa, alkaa vääntö pääministerin salkusta. Lisäksi liberaalipuolue Venstre on hyvin erimielinen edistyspuolueen kanssa.