Afganistan on yksi maailman turvattomimmista maista. Se tunnetaan myös naisia ja tyttöjä syrjivästä Taliban-hallinnostaan.
- Pirkko Schildt matkusti Afganistaniin huhtikuussa, vaikka Suomen ulkoministeriö kehottaa poistumaan maasta välittömästi.
- Taliban pyrkii Schildtin mukaan maksimoimaan turistien turvallisuuden.
- Asiantuntijan mukaan Taliban voi pyrkiä valkopesemään naisia sortavaa hallintoaan turistien avulla.
Pirkko Schildt matkusti viime huhtikuussa maahan, josta ulkoministeriö kehottaa poistumaan välittömästi.
Schildtin matka kohdistui Afganistaniin, joka on monille suomalaisille tuttu sitä johtavasta ääri-islamistisesta Talibanista sekä sen harjoittamasta naisten ja tyttöjen sorrosta.
Ulkoministeriön mukaan terrori-iskujen uhka on Afganistanissa korkea ja ulkomaalaisiin kohdistuu merkittävä kidnappausuhka.
Tuoreen rauhanindeksin mukaan Afganistan on maailman kuudenneksi turvattomin maa.
Tässä jutussa Afganistaniin matkustanut Schildt kertoo, millaista on vierailla maassa, josta varoittavat niin viranomaiset kuin ihmisoikeusraportitkin.
Maabongari
Schildt osallistui matkatoimisto Travellerin järjestämälle Afganistanin-matkalle huhtikuussa.
Matkalle lähti vajaa kymmenen henkeä, joista yli puolet oli Schildtin mukaan niin sanottuja maabongareita. Maabongarilla hän viittaa ihmiseen, jonka tavoitteena on vierailla mahdollisimman monessa maassa.
Äärijärjestö Taliban kaappasi vallan Afganistanissa vuonna 2021. Taliban on riistänyt naisilta ja tytöiltä lukuisia oikeuksia. REUTERS
Maabongariksi itsensä laskee myös Schildt. Hän on vieraillut jo yli 160 maassa, joihin lukeutuvat muun muassa Bhutan, Turkmenistan ja Liberia.
Schildt pitää puolisonsa kanssa Meriharakka.net-nimistä matkablogia.
Mutta miten Schildt uskalsi matkustaa maahan, josta ulkoministeriö kehottaa poistumaan välittömästi?
– Olen käynyt useimmissa Afrikan maissa ja olen ehkä kohta lähdössä Syyriaan. Nämä ovat maita, joista ulkoministeriö varoittaa, Schildt kertoo.
Afgaanipakolaisia Afganistanin Iranin-vastaisella rajalla Heratin provinssissa. Suomen ulkoministeriön mukaan ulkomaalaisiin kohdistuu merkittävä kidnappausuhka Afganistanissa. EPA / AOP
Schildtin mukaan esimerkiksi Afganistaniin matkustaessa on tärkeää olla paikallinen luotettava kontakti, joka osaa lukea uutisia ja tietää, jos maassa tapahtuu jotakin.
Schildtin mukaan Suomen ulkoministeriön varoitukset ovat usean maan kohdalla epätarkempia kuin esimerkiksi Britannian ja Ranskan ulkoministeriöiden varoitukset.
– Suomen ulkoministeriön varoitukset koskevat usein koko maata. Brittien tai ranskalaisten matkustustiedotteet annetaan usein aluetasolla, ja ne kertovat tarkemmin, minne voi mennä ja minne ei.
Ei pelottanut
Vaikka väkivallan uhka on ulkoministeriön mukaan Afganistanissa suuri, ei Schildtiä pelottanut ennen matkaa eikä sen aikana.
– Minua jännitti ainoastaan se, ovatko viisumit kunnossa. Fyysisen turvallisuuteni puolesta minua ei pelottanut missään vaiheessa.
Talibanin turvallisuusjoukkoja elokuussa Jalalabadissa Afganistanissa. Pirkko Schildtin mukaan talibanit olivat tiukan näköisiä miehiä, jotka kuitenkin juttelivat ystävällisesti turisteille. EPA / AOP
Äärijärjestö Talibanin jäseniä Schildt kuvaa tiukan näköisiksi miehiksi, jotka kuitenkin juttelivat ystävällisesti turisteille.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan talibanit ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin, kuten siviilien tappamiseen.
Schildtin mukaan talibanit olivat tiukkoja vain yhdestä asiasta: heitä tai tarkastuspisteitä ei saa kuvata.
Tiukka linja kävi matkan aikana ilmi, kun talibanit luulivat erään Schildtin ryhmään kuuluvan naisen rikkovan kieltoa.
– Siinä kohtaa talibanit komensivat meidät kaikki välittömästi takaisin bussiin.
Schildtin mukaan talibanit pyrkivät maksimoimaan turistien turvallisuutta. Turvatarkastukset olivat tiukat sekä hotelleissa että lentokentillä. Autot tarkastettiin myös niiden alta.
Afganistanin keskiosissa sijaitsevassa Bamyanin kaupungissa turisteille sanottiin, ettei hotellin alueelta saa poistua ilman paikallista opasta.
Pääkaupungissa Kabulissa ryhmää ei puolestaan estetty menemästä ulos ilman opasta.
– Täytyy myös muistaa, että Afganistanissa elää paljon ihmisiä, jotka elävät ihan normaalia elämää ja selviävät siitä hengissä joka päivä.
Naisena Afganistanissa
Vaikka Schildt on matkustanut paljon, hän kohtasi Afganistanissa jotain, mihin hän ei ollut aiemmin törmännyt.
– Kun vierailimme eräässä kansallispuistossa, paikallisoppaamme joutuivat ymmärtääkseni lahjomaan viranomaiset, jotta me naiset pääsimme mukaan. Tätä en ole kokenut missään muualla.
Pirkko Schildtin mielestä uutisointi afgaaninaisista on viety Suomessa äärimmäisyyksiin. REUTERS
Maassa oli myös vaatimuksia naisten pukeutumiselle.
Schildtin mukaan naisia ohjeistettiin pukeutumaan joko väljiin housuihin tai nilkkamittaiseen hameeseen, joissa vartalon muodot eivät näy.
Myös huivin piti olla päässä.
– Kerran huivini putosi, kun kävelimme kadulla. Tuolloin joku tuli sanomaan, että tuolla naisella ei ole huivia.
Suomessa on aiemmin uutisoitu Talibanin määräämästä burkapakosta. Burka on kankainen kaapu, joka peittää koko vartalon kasvoineen.
Lisäksi Suomessa on uutisoitu muun muassa siitä, että Taliban on kieltänyt naisia menemästä esimerkiksi puistoihin ja kuntosaleille.
– Suomessa uutisointi afgaaninaisista on viety äärimmäisyyksiin. Sen mukaan naiset eivät saa tehdä mitään, Schildt väittää.
Schildtin mukaan naisia näkyi esimerkiksi kaduilla, kahviloissa ja ravintoloissa. Hän näki matkan aikana myös naisporukoita ilman miessaattajaa.
YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin mukaan Afganistanissa on paljon alueita, joissa nainen ei voi lähteä kotoa ilman miespuolista sukulaista.
Kansallispuistossa Schildtin ryhmä kohtasi isoja afgaaniperheitä.
– Jos naiset on täysin suljettu koteihinsa, niin mitä nämä naiset tekivät siellä kansallispuistossa?
Schildt korostaa kuitenkin, ettei hän väitä tietävänsä viikon matkan perusteella afgaaninaisten asemasta.
Afganistania tuntevan toimittajan ja tietokirjailijan Katri Merikallion mukaan on mahdollista, että turistit kohtasivat korkea-arvoisia Taliban-perheitä.
– He soveltavat sääntöjä omin tavoin. On hyvin yleistä, että Talibanin johtajat lähettävät omat tyttärensä yliopistoihin maan ulkopuolelle samaan aikaan, kun he kieltävät opiskelun muilta afgaanitytöiltä.
Merikallion vuonna 2024 julkaistu teos Meitä ette murra kertoo seitsemän afgaaninaisen tarinan. Lisäksi Merikallio kirjoitti Naisjärjestöjen Keskusliiton vuonna 2022 teettämän katsauksen Afganistanin naisaktivistien kokemuksista sekä naisten oikeuksista Talibanin johtamassa maassa.
Talibanin propagandaa?
Katri Merikallion mukaan on todennäköistä, että turisteille halutaan näyttää tietynlainen kuva Afganistanista. Hänen mukaansa on täysin mahdollista, että turistien kohtaamia naisia on ohjeistettu pukeutumaan vapaammin.
Näin turisteille näkyy kuva Afganistanista, jossa naisten elinolot eivät ole niin kauheat kuin mitä ihmisoikeusjärjestöt ja YK raportoivat.
Merikallion mukaan Taliban pyrkiikin valkopesemään hirmuhallintoaan turistien avulla.
Afganistanissa käyneen Pirkko Schildtin mukaan turistien näkemä paikallisten elämä ei voi olla täysin teatteria. REUTERS
Afganistanissa vieraillut Pirkko Schildt myöntää, että on mahdollista, että Taliban haluaa luoda tällaisen illuusion.
– Meidän tapauksessamme he onnistuivat siinä. Kohtaamamme naiset eivät vaikuttaneet täysin onnettomilta.
Katri Merikallio huomauttaa, että on eri asia puhua naisten perusihmisoikeuksista – kuten oikeudesta koulutukseen ja vapaaseen liikkumiseen – ja hetkellisistä onnellisuuden tai ilon tunteista.
Merikallion mukaan on myös hyvä muistaa, että Talibanin soveltamat äärikonservatiiviset perinteet voivat sopia joillekin hyvin.
– Perhe suojelee naisia ja tyttöjä pitämällä nämä visusti kotona, miehen tehtävä on puolestaan huolehtia perheen toimeentulosta. Jos on tällaisessa perheessä kasvanut lukutaidoton tyttö, on vaikeaa edes haaveilla siitä, että elämä voisi olla toisenlaista.
Vaikka Merikallio pitää kaikkea matkustamista hyvänä, hän ei suosittele kenellekään lomamatkaa Afganistaniin.
– Afganistan on sellaisessa tilanteessa tällä hetkellä, etten rohkaise ketään lähtemään sinne turistina, Merikallio sanoo viitaten Talibanin harjoittamaan valkopesuun.
Afganistanissa turistina vieraillut Schildt korostaa, ettei väitä tietävänsä asiasta, mutta lähettää Afganistanin boikotoimista vaativille selkeän viestin:
– Jos Afganistania pitää boikotoida naisten aseman vuoksi, voisi kysyä, miksi kukaan menee Kiinaan. Siellä kohdellaan huonosti uiguuriyhteisöä. Myös Saudi-Arabiassa naisten asema on huono. Miksi kukaan menee sinne?
”Lähde vaikka Norjaan”
Schildt ei suosittele Afganistania kaikille.
– Afganistan ei ole lomakohde. Jos ei kiinnosta itse maa tai maabongaus, ei kannata mennä.
Schildtin mukaan Afganistan on kulttuurikohde. Kuvassa Bamiyan Buddha-patsaat. Pirkko Schildt
Schildtin mukaan Afganistan on ennen kaikkea kulttuurikohde. Hänen mieleensä jäi erityisesti Kabulin lintutori, joka oli suurin Schildtin näkemä lintutori.
Lintutori on kokoelma kortteleita, joissa myydään lintuja kotieläimiksi.
Vaikka Schildt vieraili matkan aikana Band-e Amirin kansallispuistossa, ei Afganistan ole Schildtin mukaan paras vaelluskohde.
– Jos vaeltaminen kiinnostaa, lähde vaikka Norjaan.