WWF rakensi yhdessä maanomistajan kanssa neljä pohjakynnystä Inkoon Högbergsfalletiin. Kynnysten on tarkoitus hidastaa veden virtausnopeutta ja hillitä jokiuoman eroosiota. Lisäksi tavoitteena on parantaa kiintoaineksen pidättymistä, jotta se ei päädy Ingarskilanjokeen ja lopulta Itämereen.
Ingarskilanjoen alueen haasteena on vesistöihin valuva ravinnekuormitus, joka heikentää sekä joen että Länsi-Uudenmaan rannikkoalueiden ekologista tilaa. Vesienhallinnan parantamiselle on suuri tarve, sillä alueella on muun muassa ojitettu pelto- ja metsäalueita ja suoristettu luonnostaan mutkittelevia uomia. Ojitukset ja suorat uomat ovat vähentäneet alueen luontaista kykyä pidättää vettä, mikä näkyy esimerkiksi tulvina ja eroosiona.
Ojauomaan rakennettiin viime viikon aikana neljä peräkkäistä luonnonkiviverhoiltua pohjakynnystä. Pohjakynnykset hidastavat virtausta ja tasaavat vedenvirtauksen vaihteluita. Tämä vähentää eroosiota ja estää maaperästä irtoavan kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista alavirtaan. Kynnysrakenne on helppo ja vähän työtä vaativa keino parantaa rehevöityneen Itämeren tilaa.
“Pohjakynnykset ovat yksinkertainen keino hidastaa veden virtausta, mikä auttaa hallitsemaan esimerkiksi paikallista uomaeroosiota mutta myös tulvia alavirrassa. Viime vuonna vastaavia kynnyksiä rakennettiin viereiseen sivu-uomaan. Pienillä toimenpiteillä, joita tehdään laajasti, voidaan saada myös laajempia vaikutuksia aikaan vesienhallinnassa.” WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen toteaa.
Högbergsfalletin rakennustyöt tehdään Ingarskilanjoen pohjoispuolella noin 6,5 kilometriä Inkoon keskustasta. Kynnykset valmistuvat Högbergsfalletin peltoaukeaa kohti voimakkaasti viettävä pellon ja metsän välissä sijaitsevaan Ingarskilanjoen sivu-uomaan.
“Ryhdyin projektiin, sillä kunnostettava ojauoma on pitkään kärsinyt eroosiosta ja pelloillani on seissyt vettä runsaiden sateiden jälkeen. Tässä voittavat kaikki – sekä pellot että luonto. Lisäksi yllätyin positiivisesti viime vuonna rakennettujen kynnysten tehosta”, kertoo Högbergsfalletin maanomistaja Christoffer Damén.
Pohjakynnysten väliin muodostuu pieniä vesialtaita, jotka lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta. Ne ovat arvokkaita elinympäristöjä monille vesikasveille, hyönteisille, linnuille ja kaloille. Lisäksi kynnysten rakentaminen kaivuusyvänteineen muokkaa alueen maisemaa monipuolisemmaksi.
Pohjakynnykset ovat osa WWF:n ja maanomistajien pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä Länsi-Uudellamaalla.
VALUTA 3 -hanke on saanut rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon avustushaussa. Rudus Oy on lahjoittanut kohteella tarvittavan kivimateriaalin.
*Kuvateksti: Pohjakynnyksen keskusta rakennetaan tiiviistä maa-aineksesta. Sen päälle asetellaan kiviä, jotta kynnyksestä tulee kestävä.