Suomi on ainoa euroalueen maa, jossa asunnot halpenevat vieläkin.
Euroopan keskuspankki EKP kokoontuu torstaina päättämään ohjauskoroista. Odotus on, että korot pysyvät ennallaan ja tärkein ohjauskorko kahdessa prosentissa. Nordea arvioi, että keskuspankin koronlaskut olisivat jo ohi ja seuraavat liikkeet voisivat olla koronnostoja, toki vasta vuonna 2027, jolloin ohjauskorko olisi 2,5 prosenttia.
Ohjauskorko on siis puolittunut huipustaan, niin myös markkinakorot. Tämä muuttuu lihaksi hissukseen, sillä asuntolainakannan keskikorko on alentunut huipustaan noin prosenttiyksikön 2,9 prosenttiin. Nordean mukaan keskimääräiset asuntolainojen korot laskevat vielä 0,5 prosenttiyksikköä ensi kevääseen mennessä. Danske Bank arvioi, että kotitalouksien kaikista korkomenoista säästyy tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa.
Korkojen puolesta talous voisi siis lähteä elpymään kulutuksen ja investointien kautta. Nopeasti työllisyyttä parantavat rakennusinvestoinnit eivät kuitenkaan näytä lähtevän liikkeelle tänä vuonna, eivätkä ennusteiden mukaan kaksisesti vielä ensi vuonnakaan. Asuntorakentamisessa tämä johtuu siitä, että kysyntä on yhä vaatimatonta. Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on niin suuri, ettei uutta tuotantoa uskalleta käynnistää, kun myymätöntäkin kantaa riittää.
Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet jo kymmenyksen ja Helsingissä peräti lähes viidenneksen, mutta kauppa ei käy kunnolla vieläkään. Suomi on Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan ainoa euroalueen maa, jossa asuntojen hinnat ovat laskeneet yhä. Tänä vuonna miinusta tulee arviolta puoli prosenttia.
Talous ei ole saanut täyttä hyötyä irti korkojen laskusta, ja syy on kuluttajat jäädyttänyt epävarmuus. Se taas johtuu työttömyydestä, jonka kasvu on ollut yllättävän sitkeää.
Työttömyysturvaleikkausten takia työpaikan menetys on nyt suurempi uhka kuin takavuosina, varsinkin kun korvaavia työpaikkoja ei ole. Työllisyyden kasvuun tähtäävät hallituksen leikkaukset ovat huonossa suhdanteessa enemmänkin halvaannuttaneet taloutta kuin elvyttäneet sitä. Kuluttajien kyräilyä ei pidä ihmetellä, sillä työllisyyttä heikentävät nyt myös julkisen sektorin irtisanomiset, joiden yhtenä syynä ovat kalliit palkkaratkaisut.
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella ovat nyt menossa kahdet yhteistoimintaneuvottelut lukuisten edellisten jatkoksi. Ne koskevat yhteensä yli 800:aa ihmistä. Työttömyyden uhan alla on vain pieni osa, noin 30 ihmistä, mutta loppujakin koskee epävarmuus ”olennaisten palvelussuhteen ehtojen muutoksesta”.
Tampereen kaupunki tähtää vielä suurempiin säästöihin, sillä kaupunki voi antaa yt-neuvottelujensa jälkeen potkut jopa 200 ihmiselle.