Koulutustaso on ennätyksellisen korkealla OECD-maissa, jossa tuoreen tutkimuksen mukaan nuorista aikuista 48 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Osuudessa on selvä nousu vuoden 2000 vain 27 prosentista.
Koulutustason noususta huolimatta aikuisten luku- ja laskutaidot useimmissa OECD-maissa pysyivät ennallaan tai heikkenivät vuosien 2012 ja 2023 välillä, ja merkittävällä osalla OECD-maiden aikuisväestöstä on alhaiset taidot.
Tämä korostaa raportin mukaan, että pelkkä koulutusmahdollisuuksien laajentaminen ei riitä. Koulutusjärjestelmien on myös varmistettava, että oppijat kehittävät menestyäkseen tarvitsemiaan taitoja. OECD:n vuosittainen Education at a Glance -raportti keskittyy tänä vuonna erityisesti korkea-asteen koulutukseen.
Tutkimukseen osallistuneissa 29 OECD-maassa ja -taloudessa 13 prosenttia korkea-asteen koulutuksen saaneista aikuisista ei saavuttanut edes perustason lukutaitoa vuonna 2023. He ymmärsivät vain lyhyitä tekstejä tutuista aiheista.
Keskiasteen koulutusta vailla olevista aikuisista puolestaan keskimäärin 61 prosenttia ei saavuta lukutaidon tasoa 2, kun taso 5 on korkein.
Suomen tilanne on kuitenkin hyvä. Esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen saaneet 25–64-vuotiaat saavat Suomessa lukutaidosta keskimäärin 314 pistettä, mikä on eniten koko vertailussa. OECD-maiden keskitaso korkeakoulutetuilla on noin 283 pistettä ja heikoimmassa Chilessä ylletään vain 249 pisteeseen.
Toinen haaste on alhainen korkea-asteen koulutuksen suoritusaste. 32 OECD-maassa ja kumppanimaassa vain 43 prosenttia kandidaattiopiskelijoista valmistuu ajoissa, ja kolmen lisävuoden kuluessa luku nousee vain 70 prosenttiin. Miehillä luvut ovat suhteellisesti alhaisemmat (63 prosenttia verrattuna naisten 75 prosenttiin).
Esimerkiksi korkea-asteella selkeästi määritellyt kurssisarjat voisivat auttaa niitä, joilla on riski jäädä jälkeen opinnoissaan, raportti arvioi.
Perheen koulutustaustan vaikutus korkeakoulutukseen on pysynyt samana viimeisen vuosikymmenen ajan. Vuonna 2012 vain 23 prosenttia nuorista aikuisista, joiden vanhemmilla ei ollut toisen asteen koulutusta, suoritti korkeakoulututkinnon, kun taas niiden, joilla oli vähintään yksi korkea-asteen koulutus, vastaava luku oli 65 prosenttia.
Ero pysyi merkittävänä vuonna 2023: vain 26 prosenttia nuorista aikuisista perheistä, joilla oli alhaisempi koulutustaso, oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun taas korkeasti koulutettujen kotitalouksien vastaava luku oli noin 70 prosenttia.
Jotkin maat ovat osoittaneet, että dynamiikkaa on mahdollista myös muuttaa. Tanska, Englanti ja Belgian flaamilainen yhteisö ovat onnistuneet kaventamaan korkea-asteen koulutuksen saavuttamisen kuilua kohdennettujen toimien avulla.
Poimintoja videosisällöistämme