Kun Apple vuosi sitten julkisti Kalifornian Piilaaksossa uuden tekoälystrategiansa Apple Intelligencen, kyseessä oli merkkipaalu. Heti seuraavana päivänä yhtiön arvo nousi yli 200 miljardilla dollarilla, mikä on yksi suurimmista yksittäisen päivän nousuista yrityshistoriassa.
Into johtui toiveista, että generatiivinen tekoäly muuttaisi iPhonen digitaaliseksi avustajaksi, joka käytännössä olisi ”Siri aivoilla”, ja auttaisi elvyttämään hiipuneita puhelinmyyntejä. Kaksitoista kuukautta myöhemmin tuo into on vaihtunut lähes eksistentiaaliseen kriisiin, kirjoittaa brittiläinen talouslehti The Economist.
Kyse ei lehden mukaan ole vain siitä, että monet viime vuoden lupauksista ovat osoittautuneet pelkäksi puheeksi.
Virtuaaliavustaja Sirin uudistus on toistaiseksi jäädytetty, ja Apple Intelligence ei pärjää muille ääniavusteisille tekoälyassistenteille, kuten Googlen Geminille. Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kauppasota on paljastanut Applen haavoittuvuuden Kiinassa. Lisäksi yhtiön korkean katteen palveluliiketoiminta on saanut vastaansa oikeudellisia ja sääntelyhaasteita.
Applen osakkeet ovat laskeneet lähes viidenneksellä tänä vuonna, ja jääneet jälkeen suurista teknologiayrityksistä, kuten Alphabetista (Googlen emoyhtiö), Amazonista, Metasta ja Microsoftista.
Mutta ne eivät ole huolestuttavimmat vertailukohdat. Patrick McGee vetää uudessa Apple in China -teoksessaan synkän rinnastuksen Applen toimitusjohtajan Tim Cookin ja General Electricin johtajan Jack Welchin välille.
Welch rikastutti sijoittajia, ja niin on tehnyt myös Cook: kun Applen markkina-arvo ylitti kolme biljoonaa dollaria vuonna 2022, se oli noussut keskimäärin yli 700 miljoonaa dollaria päivässä siitä lähtien, kun Cook otti ohjat Steve Jobsin jälkeen 2011.
McGee kuitenkin huomauttaa, että Applen menestys saattaa peittää alleen vakavia heikkouksia, aivan kuten GE:llä, mikä lopulta johti monialayhtiön jakautumiseen.
Jos näin on, mitä Tim Cook voi tehdä välttääkseen aikanaan loistaneiden yritysten kohtalon, kuten Nokian, jonka Apple syrjäytti älypuhelinmarkkinoilla 2000-luvun lopulla, Economistin artikkeli kysyy.
Vastausta ei saatu Applen vuotuisessa kehittäjäkonferenssissa 9. kesäkuuta, jossa yhtiö ei tällä kertaa luvannut juuri mitään uutta tekoälystä. Suurin uutinen oli sen käyttöjärjestelmien uudistettu ulkoasu.
Monet toivovat, että Cook keskittyisi uuteen laitestrategiaan. MoffettNathansonin analyytikko Craig Moffett toteaa, että Applen historian tähtihetket ovat syntyneet niin sanottujen ”form factorien” eli laitteiden fyysisen muodon uudelleen keksimisestä. Mac mullisti pöytäkoneet, iPod musiikin kuuntelun ja iPhone kosketusnäyttöpuhelimet.
Tekoäly näyttää olevan seuraava käännekohta. Applen palveluista vastaava johtaja Eddy Cue myönsi hiljattain, että tekoäly voi tehdä iPhonesta merkityksettömän kymmenen vuoden sisällä.
Toistaiseksi kilpailijat ovat olleet nopeampia mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Meta ja Google satsaavat tekoälyllä rikastettuihin älylaseihin, samoin kuin kiinalaiset teknologiayhtiöt Xiaomi ja Baidu.
ChatGPT:n taustalla oleva OpenAI ilmoitti hiljattain 6,4 miljardin dollarin kaupasta, jolla se ostaa Applen entisen pääsuunnittelijan Jony Iven perustaman yrityksen rakentaakseen tekoälylaitteen. Vaikka kyse on vielä lähinnä hypestä, se on nostanut esiin Applen puutteet tekoälyinnovaatioissa.
Applen reaktio näyttää sinnikkäältä sopeutumiselta ja pienin askelein etenemiseltä. Ensi vuonna yhtiön odotetaan esittelevän taittuvan puhelimen Samsungin ja Motorolan vanavedessä.
Radio Free Mobilen perustaja Richard Windsor arvelee silti, että Applella voi olla vielä ässä hihassaan. Jos älylasit todella yleistyvät, yhtiön panostus kolmiulotteiseen Vision Pro -virtuaalitodellisuuslaitteeseen, joka vielä toistaiseksi on ollut kallis epäonnistuminen, voi osoittautua hyödylliseksi vakuutukseksi.
Se voisi antaa Applelle tarpeeksi osaamista päähineiden ja silmälasien saralla, jotta se voisi siirtyä nopeasti laseihin. Jos näin käy, yritys välttää “Nokian kohtalon”, Windsor uskoo.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Apple voisi myös pohtia uudelleen joitain ohjenuoriaan, kuten ”pakkomiellettä yksityisyydestä” ja tuotteiden ympärille rakennettuja muureja. Stratechery-uutiskirjeen Ben Thompson huomauttaa, että käyttäjien tietosuojan pyhittäminen on ollut helppo hyve, sillä Applella ei ole ollut merkittävää mainosliiketoimintaa ennen kuin vasta viime aikoina.
Tekoälyaikana yksityisyyden ylikorostamisella on kuitenkin haittansa. Applen haluttomuus kerätä asiakkaiden yksilöllistä dataa vaikeuttaa personoitujen tekoälymallien kouluttamista.
Toiseksi yksityisyyteen nojaaminen on saanut sen priorisoimaan laitteissa toimivaa tekoälyä pilvipalveluiden sijaan. Chatbotit ovat kuitenkin edenneet nopeammin pilvessä, koska mallit voivat olla suurempia.
Voittaakseen tekoälyvajavaisuutensa Apple voisi ostaa suuren pilvipohjaisten kielimallien rakentajan. Mutta yhtiö on asian kanssa jo varsin myöhässä, koska isoilla pelureilla on kumppanit ja muut ovat joko kiinalaisia tai liian pieniä Applelle.
Vaihtoehtoisesti Apple voisi höllentää suljetun ekosysteemin strategiaansa ja ryhtyä yhteistyöhön useiden ulkopuolisten kielimallien kanssa, kuten kiinalaisomisteinen Motorola on jo tehnyt. Ääniavusteiset chatbotit voisivat tarjota nopean ratkaisun Sirin ongelmiin ja antaa kuluttajille syyn hankkia uudet puhelimet.
Applen palveluliiketoiminta on ollut viime vuosina yhtiön varmin tulonlähde, mutta juuri siihen kohdistuvat nyt suurimmat riskit nostetuissa oikeusjutuissa sekä EU:n sääntelyssä. Jos ne horjuttavat kassavirtaa, Tim Cook saattaa joutua tekemään sen, mitä on tähän asti vältellyt: repimään omat sääntönsä rikki.
Poimintoja videosisällöistämme