Kuopiolainen Minttu Kurki on juuri palannut Englannista, jossa hän pelasi aivoverenvuotonsa jälkeen ensimmäisessä kansainvälisessä jalkapalloturnauksessa.
– Tämä on jotain, mitä ei koskaan pitänyt tapahtua.
Kun Kurki kertoo intohimostaan jalkapallosta, aika jakautuu ennen ja jälkeen aivohalvauksen.
Nuori nainen tavoitteli tosissaan uraa jalkapallon parissa, mutta 17-vuotiaana saatu aivoverenvuoto muutti suunnitelmat. Intohimo lajiin kuitenkin säilyi.
Kurjen mukaan hänen huippuhetkensä pelaajana on tuore turnaus: Kansainvälisen CP-jalkapalloliiton naisten Intercontinental Cup.
– On paljon hyviä muistoja myös ennen aivohalvausta, mutta isompana merkkipaaluna oli tämä Intercontinental, vaikka en pelannutkaan Suomen paidassa.
CP-jalkapallo on soveltavan jalkapallon muoto pelaajille, joilla on CP-vamma, sairastettu aivoverenkiertohäiriö tai muu aivoperäinen liikuntavamma.
Tuliaisina oli pronssimitali. Kurki pelasi osana Tanskan joukkuetta, koska Suomen naisilla ei ollut vielä omaa kasassa. Mutta sekin on muuttumassa.
Miehillä on ollut CP-jalkapallossa oma maajoukkue jo vuosikymmeniä, mutta naispelaajista on pula.
Laji tippui osallistujapulan takia paralympialaisista yhdeksän vuotta sitten. Mutta viime vuosina useissa maissa on herätetty naisten maajoukkuetoimintaa henkiin.
Suomen maajoukkue perustettiin kesäkuussa ja Kansainvälinen lajiliitto hakee uudestaan olympiapaikkaa. Jos tämä onnistuu, niin CP-jalkapalloa pelataan Brisbanessa vuonna 2032. Ja Kurki aikoo olla mukana.
Kurki kertoo, miten CP-jalkapallossa käytetään vastustajien heikkouksia hyväksi.”Ei vielä tiedetty, että heräänkö”
Kuusi vuotta sitten Minttu Kurki oli juuri palannut pelireissulta kotiinsa Liperiin. Isä oli tullut noutamaan tytärtään bussilta.
Kurki istui etupenkille ja heitti treenikassinsa taakse. Taakse kurottuva heiluriliike saattoi olla syy siihen, miksi Kurjen aivojen verisuonistossa piillyt synnynnäinen epämuodostuma paljastui.
– Oletettavasti tämä on ollut se hetki, kun verisuoni on raksahtanut.
Kurki muistaa olleensa menossa kotona nukkumaan kovasta pääkivusta huolimatta. Oksentelu ja tajuttomuus saivat vanhemmat toimimaan nopeasti.
Paikalle saapuivat ambulanssit, ja kohta Kurki lennätettiin helikopterilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan leikkauspöydälle.
Aivoverenvuoto oli keskellä päätä ja takaraivoon tehtiin pieni aukko tasaamaan aivopainetta.
Kun selvisi, että 17-vuotias Kurki jäisi henkiin, seurasi huoli millaisia vaurioita halvaus oli jättänyt jälkeensä.
– Ei vielä tiedetty, että heräänkö. Tai pystynkö sen jälkeen puhumaan tai kävelemään.
Urheilullinen Kurki onnistui kuitenkin kuntoutumaan nopeasti. Aivohalvaus jätti jälkeensä tasapainohäiriön ja ataksian eli tahdotonta nykimisliikettä.
Avaa kuvien katselu
CP-jalkapallossa pelaajat luokitellaan eri urheilijaluokkiin sen mukaan, kuinka suuri vaikutus vammalla on pelaamiseen. Minttu Kurki ei ole saanut vielä virallista luokitusta, mutta arvioiden mukaan se olisi kolme, joka on vähiten lajiin vaikuttava vamman taso. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Ensimmäisen kerran Kurki palasi jalkapallokentälle jo kuukauden jälkeen halvauksesta. Hän kävi tervehtimässä 8-vuotiaita valmennettaviaan pyörätuolin avulla.
– Moni asia ihmetytti lapsukaisia. Puheeni ei ollut silloin läheskään palautunut, että olin vähän eri ihminen, mihin he olivat tottuneet.
Seuraavan kerran Kurki palasi tutulle kentälle kävelytuen avulla. Pehmeällä tekonurmella oli hyvä opetella kävelemään.
Kesä kului ja Kurkea kannateltiin kainaloista, kun hän harjoitteli syöttelyä. Vielä samana vuonna hän uskaltautui kuntojalkapalloon, jonne hän kertoo sujahtaneensa hyvin mukaan, vaikka tasapaino välillä pettikin.
– Se on elämää, jos vähän nurin menee.
Vaikka Kurki puhuu sairastumisestaan ja kuntoutuksesta tottuneesti ja huolettoman oloisesti, entisenkaltaisesta pelaamisesta luopuminen teki kipeää.
Hän oli tehnyt kaikki valintansa elämässä sen pohjalta, että pelaisi jalkapalloa ammattimaisesti.
– Ehkä eniten järkytti se, että en itse tehnyt sitä päätöstä. Vieläkin on vähän nieleskeltävää, Kurki toteaa hiljaa.
Intohimo jalkapalloon pysyi. Kurki purki intoaan valmennustyöhön, johon hän pyhitti kaiken vapaa-aikansa samalla kun kävi lukiota.
Valmentaminen on jatkunut, vaikka kotipaikkakunta vaihtui. Parhaillaan Kurki valmentaa Kuopion palloseuran junioreita.
Soveltavan jalkapallon seuraa hankala löytää
Paikoilleen jääminen ei ollut Kurjelle missään vaiheessa vaihtoehto. Kurki on tottunut olemaan aktiivinen.
Koululaisena hän oli mukana Planin lastenhallituksessa. Tyttöjen päivänä hän tuurasi eräänä vuonna Joensuun kaupunginjohtajaa, toisen kerran ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhasta.
Lasten oikeuksien puolestapuhujan huippuhetki oli, kun hän lähetti silloiselle sisäministerille Päivi Räsäselle aloitekirjeen, jossa hän ehdotti Lasten oikeuksien päivää viralliseksi liputuspäiväksi. Tämä toteutuikin vuonna 2020.
Edelleen Kurki toteuttaa ihmisoikeustyötään kirjoittamalla mielipidekirjoituksia lasten ja tyttöjen oikeuksista sanomalehtiin.
Avaa kuvien katselu
Pelaajat Neea Sahlström, Minttu Kurki, Tuuli Aaltonen ja Maisa Fraser harjoittelivat naisten maajoukkueen leirillä Helsingissä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Omaehtoisuutta tarvitaan myös jalkapallossa. Kurki ei nimittäin ole löytänyt itselleen seuraa, jossa pelattaisiin soveltavaa jalkapalloa.
– Tavallisessa kolmossarjassa pitäisi pelata vahvoja, nopeita naisia vastaan. Eli minulla ei ole ollut mitään joukkuetta tai treeniympäristöä.
Kurki on pitänyt palloilutaitojaan yllä lähikentällä täysin omaehtoisesti. Siksi odotukset naisten uudesta maajoukkueesta ovat korkealla.
– Toivottavasti sellainen arki on joskus mahdollinen, että pystyn sisällyttämään siihen treenejä säännöllisesti. Olen tottunut kuitenkin treenaamaan kymmenen kertaa viikossa.
Kurki kertoo oivaltaneensa kansainvälisissä kisoissa, kuinka edellä Yhdysvallat on CP-jalkapallossa.Minttu Kurki
23-vuotias naisten CP-jalkapallomaajoukkueen jäsen.
Opiskelee Kuopiossa fysioterapeutiksi ja tekee samalla hierojan töitä.
Valmentanut 15-vuotiaasta asti, Ylämyllyn Yllätyksessä, nykyisin Kuopion palloseurassa.