RIIKA.
Susijengi on noussut koko kansan puheenaiheeksi viime lauantain sensaatiomaisen jättipaukun jälkeen. Puhetta on riittänyt, kuinka iso juttu Serbian kaataminen olikaan.
Vastaus on ainakin omasta mielestäni kirkas: Kaikkien aikojen kovin Suomen palloilumaajoukkueen yksittäinen voitto. Ensinnäkin arvostan korkealle lajin levinneisyyden ympäri maailmaa ja Eurooppaa.
Tällöin vertailukohtia ovat koripallo, lentopallo ja jalkapallo. Susijengin Serbia-voittoa on verrattu siihen, kuinka Suomen lentopallomiehet kaatoivat vuonna 2009 hallitsevan maailmanmestarin Brasilian Maailmanliigassa.
Serbia-voiton voi nostaa kuitenkin ohi, kun otetaan huomioon ottelun panos. Nyt pelattiin arvokisoissa jatkopaikasta. Serbian tasokaan ei kalpene lentopallo-Brasilialle.
Serbian koripallomaajoukkueesta löytyi Suomen nöyryyttämä maailman paras pelaaja Nikola Jokic.
Avaa kuvien katselu
Nikola Jokic joutui pettymään Suomea vastaan. Kuva: Tomi Hänninen
Serbia pelasi Suomea vastaan loukkaantunutta Bogdan Bogdanovicia lukuun ottamatta samalla joukkueella, joka oli vuosi sitten tehdä kaikkien aikojen kovimman koripallosensaation ja pudottaa Yhdysvaltojen lajilegendoja villiseen tähtisikermän pois olympialaisten mitalipeleistä.
Keskiviikkona Susijengillä on sitten mahdollisuus sivuta kaikkien aikojen kovinta suomalaissaavutusta globaaleissa pallopeleissä. Lentopallomiehet olivat vuoden 2007 EM-kisoissa neljän parhaan joukossa.
Toki Suomen naisten jalkapallomaajoukkue oli neljän parhaan joukossa EM-kisoissa vuonna 2005, mutta EM-kisoissa oli mukana vain kahdeksan maata.
Nyt Susijengillä on kaikkien aikojen sauma samaan kuin lentopallomiehillä. Susijengillä se on nyt näppiensä ulottuvilla, mutta ei vielä kunnolla käsissä kiinni.
Avaa kuvien katselu
Miro Little, yksi Serbia-voiton suurimmista nimistä, hassutteli tiistain treeneissä vetämällä itsensä kuminauhoilla kiinni koritelineeseen. Kuva: Tomi Hänninen19 vuoden takainen klassikko muistui mieleen
Vastaan keskiviikkona asettuu Georgia, jota vastaan Suomi on vedonlyöntiyhtiöiden mielestä pieni ennakkosuosikki.
Uskomatonta, mutta totta, reilun 3,5 miljoonan asukkaan valtio Suomesta katsottuna kaukaa Kaukaasiassa on taas suomalaisten korisunelmien tiellä.
Keskiviikon herkkupalassa ei voi nimittäin olla muistelematta 19 vuoden taakse yhteen Susijengin klasikkovoitoista Helsingin jäähallissa syyskuussa 2006.
Tuolloin Suomi ja Georgia kamppailivat vielä siitä, että pääsisivät edes karsimaan koripallon EM-kisoihin. Kumpikin maa oli jo kyllä A-tasoa, mutta pelasi niin sanotulla B-tasolla ja maat arvottiin samaan lohkoon.
Vain toinen, Suomi tai Georgia, pääsisi lohkon voittamalla yrittämään paikkaa varsinaisiin EM-kisoihin.
Kotiottelu Helsingissä maiden välillä oli suurten panosten peli. Susijengin tiedottajan Hippo Taatilan ja Mika Wickströmin kirjassa Susijengi – Pohjolan perukoilta maailman huipulle muisteltiin, että pelin henki oli tuolloin selvä.
Henrik Dettmannin valmentamalla ryhmällä ei ollut enää varaa jäädä B-sarjaan tai muuten suomalaisen koripallon pelastushenki oli vesittyä.
Avaa kuvien katselu
Nyt Suomen valmennustiimiin kuuluva Hanno Möttölä oli 19 vuotta sitten Susijengin avainpelaajia. Kuva: Tomi Hänninen
Avaa kuvien katselu
Giorgi Shermadini oli myös nuorena 17-vuotiaana lupauksena tuolloin Georgian kokoonpanossa Suomea vastaan. Kuva: Tomi Hänninen
Georgia piti voittaa ja se tehtiin kovalla joukkuepuolustuksella. Kun Georgiasta tuli voitto Helsingin jäähallissa ja Georgia kompasteli tappioon Islannissa seuraavana vuonna, niin vieraspelistä Tbilisissä tuli merkityksetön. Suomi pääsi jatkokarsintaan Romaniaa vastaan, voitti otteluparin ja nousi A-tasolle. Susijengin menestystarina sai ensimmäisen lukunsa.
Nyt tilanne on siinä mielessä sama, että voittamalla Georgian Susijengi on historiallisesti ensimmäistä kertaa EM-kisojen mitalipeleissä. Vaikka seuraavasta ottelusta tulisikin tappio, niin silti Suomella on yhä mahdollisuus ensimmäiseen EM-mitaliinsa.
Muitakin hauskoja yhtymäkohtia nykypäivään liittyy. Georgiaa valmensi tuolloin sittemmin Saksan maailmanmestariksi valmentanut kanadalais-suomalainen Gordon Herbert ja viime kaudella NBA:n parhaana valmentajana palkittu Kenny Atkinson.
Suomen avainpelaajia olivat puolestaan Hanno Möttölä ja Teemu Rannikko, jotka kuuluvat nykyään Susijengin valmennustiimiin.
Avaa kuvien katselu
Hanno Möttölällä ja Teemu Ranikkolla oli tiistaina syntymäpäivä. Synttäreistä huolimatta Hanno Möttölä teki pyyttettömästi töitä Suomen treeneissä ja jopa luuttusi lattiaa pelaajien tehdessä heittoharjoitusta. Möttölä täytti nyt 49 vuotta. Kuva: Tomi Hänninen
Avaa kuvien katselu
Ylen haastattelun jälkeen 45-vuotias Teemu Rannikko esitteli pyynnöstä pallonpyöritystaitojaan. Kyllähän se ”Taikurilta” yhä onnistui. Kuva: Tomi HänninenTaas yksi nuori ”ei-suomalaisella” itseluottamuksella
Susijengi – Pohjolan perukoilta maailman huipulle -kirjassa avattiin myös, kuinka vuonna 2006 joukkueeseen saapui yksi pelaaja, jolla oli ”ei-suomalainen” itseluottamus. Näin Teemu Rannikko totesi kirjassa 18-vuotiaasta Petteri Koposesta.
Mainitaanpa kirjassa myös noilta vuosilta Kimmo Muurinen pelaajana, jolla oli kyky kääntää otteluiden kulku hetkessä suotuisaksi omilla henkilökohtaisilla suorituksillaan.
Joko arvaatte, mitä kohti ollaan menossa? Kuulostaako tutulta? Tällaisista kuvailustahan on näissä EM-kisoissa noussut ilmiöksi Kimmon poika Miikka Muurinen.
Avaa kuvien katselu
Miikka Muurinen on ollut kuluvien EM-kisojen suurimpia hahmoja. Muurisen on kerrottu uhitelleen heti maajoukkueseen tullessa kokeneemmille joukkuekavereilleen, kun taas Koposen on kerrottu tulleen nöyrempänä joukkueeseen sisään ennen kuin hänestä kuoriutui itsevarma nuori lupaus Susijengissä. Kuva: Tomi Hänninen
Toki Miikka Muurinen ja Petteri Koponen ovat täysin erilaisia persoonia ja koripallon pelaajia eli eivät ole siinä mielessä lainkaan vertailukelpoisia. Perustarina on, että otteluiden välillä on hauska ja pieni yhtymäkohta. Susijengistä löytyy taas yksi 18-vuotias poikkeuksellinen suomalainen ennen isoa Georgia-matsia.
Georgialla taas kova CV
Pelejä ennen kuullut kommentit Georgiasta ovat myös samantyyppisiä.
19 vuotta sitten Henrik Dettmann totesi Koripalloliiton sivuilla, kuinka ”Georgialla on viisikollinen sellaisia miehiä, jotka ovat pelanneet NBA:ssa tai Euroliigassa”. Sellaista luksusta Dettmannilla ei ollut hänen mukaansa käytettävissä edes, kun hän oli johdattanut Saksan MM-pronssille neljää vuotta aiemmin vuonna 2002.
Nyt toimittajille on korostettu, kuinka nykyisillä Georgian pelaajilla on enemmän NBA-kausia, Euroliiga-kausia ja Espanjan pääsarjakausia kuin nykyisillä Suomen pelaajilla.
Avaa kuvien katselu
Ranskan parhaisiin pelaajiin EM-kisoissa kuulunut Sylvain Francisco näytti pieneltä Georgian järkäleiden keskellä, vaikka hänelläkin on mittaa 185 senttimetriä. Kuva: Tomi Hänninen
Avaa kuvien katselu
Georgian Sandro Mamukelashvili on yksi Georgian NBA-möröistä. Kuva: Tomi Hänninen
Avaa kuvien katselu
Kuten 19 vuottakin sitten, nytkin Georgialla on amerikkalaislähtöinen pelintekijä. Yhdysvalloissa Georgian osavaltiossa syntynyt Kamar Baldwin. Kuva: Tomi Hänninen
Voiton avaimesta, yhtenäisestä joukkuepuolustuksesta, puhuttiin silloin ja puhutaan nyt. 19 vuotta sitten voitossa ratkaisevassa roolissa oli myös yksi x factor, normaalista poikkeava tekijä.
Rannikko ja Möttölä olivat tuolloin Suomen tähdet, mutta Petri Virtanen oli pelissä paras pistemies. Hän paukutti peräti 27 pistettä ja heittäen seitsemän kolmosta kahdeksasta yrityksestä sisään.
Vastaavasta poikkeustekijästä on puhuttu myös etukäteen paljon etenkin Elias Valtosen Serbia-pelin urotekojen jälkimainingeissa. Kuka nousee tällä kertaa samanlaiseen rooliin isossa paikassa Georgiaa vastaan ja siivittää Susijengin historialliseen palloilusaavutukseen?