Mika Järvinen pettyi kohteluunsa.

  • Valmentaja Mika Järvinen lopetti työnsä Saudi-Arabiassa vain viiden kuukauden jälkeen.
  • Edes 8 000 euron nettopalkka kuukaudessa ei riittänyt pitämään häntä arabimaassa.
  • Näky saudiarabialaisella yleisurheilukentällä tiivisti maan surkeat olosuhteet.

Ammattivalmentaja Mika Järvinen, 57, solmi viime vuonna rahakkaan valmennussopimuksen Saudi-Arabian MAHD-urheiluakatemian yleisurheiluohjelman päävalmentajan tehtävään.

Työt maan pääkaupungissa Riadissa alkoivat kuluvan vuoden helmikuussa. Sopimuksen piti olla vuoden mittainen, muta heinäkuussa Järvinen palasi yllättäen pysyvästi Suomeen.

Edes muhkea 8 000 euron nettopalkka ei vaikuttanut päätökseen.

– Minut palkattiin johtavaksi valmentajaksi, mutta paikan päällä selvisi, ettei mitään johdettavaa ollut. Kaikki toimintaohjeet ja organisointi puuttuivat, Järvinen kertoo.

Ensimmäiset ongelmat alkoivat jo helmikuussa, kun Järvinen lensi ensimmäistä kertaa Saudi-Arabiaan. Lentokentälle oli etukäteen sovittu kyyditys, jotta suomalainen päätyisi oikeaan majapaikkaan. Kyytiä ei koskaan tullut.

– Seisoin keskellä yötä lentokentällä ja odotin. Ensimmäisenä tuli mieleen, että näinkö täällä toimitaan.

Järvisen valitsema asunto oli ehditty vuokrata toiselle henkilölle. Ensimmäiset kolme päivää hänen piti maksaa hotellimajoitusta, jonka hinta oli 200 euroa yöltä.

– Etukäteen minulle oli luvattu majoitus kahdeksi viikoksi, jonka aikana piti löytää oma asunto, valmentaja kertoo.

Kumarrus kuninkaalle

Järvinen sai kovaa palkkaa, mutta työ ei vastannut odotuksia. mika järvisen albumi

Järvinen ehti tehdä töitä Riadissa viiden ja puolen kuukauden ajan. Sinä aikana häntä ei kutsuttu yhteenkään kehittämispalaveriin.

– Ei siellä selkeästi ollut mitään kehittämistehtävää, eli olin väärässä luulossa. Alusta asti huomasin, että ketään ei kiinnosta. Tietyllä tavalla se ei yllättänyt, sillä olen ollut töissä Qatarissa ja tiedän, että tietyt asiat eivät arabimaissa toimi. Työntekijöistä ei pidetä huolta.

Suomalaisvalmentajaa ei missään vaiheessa esitelty urheiluakatemian johdolle, saati korkeammille esimiehilleen. Ennen paluutaan Suomeen hän tapasi sattumalta toimitusjohtajan tietämättä, kuka tämä on.

– Siinä hetkessä tuntui siltä, että kyseinen henkilö on kuningas, jota kaikki kumartavat.

Ohjeistuksena valmentajan työhön oli Järvisen mukaan ainoastaan se, että viikoittainen työaika on 40 tuntia ja jokaisessa harjoituksessa oli oltava paikalla alusta loppuun, vaikka töitä olisi ollut samaan aikaan jossain muualla.

– Periaatteessa johdin muiden valmentajien toimintaa, mutta käytännössä kaikki struktuuri puuttui yleisurheiluohjelmasta ja akatemian työstä. Olisin hyväksynyt käskyttämisenkin, mutta kaikki perustui oletukseen siitä, että asiat tapahtuvat tai ovat tapahtumatta, jotain pitää tehdä tai olla tekemättä.

Koeaika venyi

Järvisen mukaan työntekijöistä ei pidetty huolta. Maarit Pohjanpalo

Viime keväänä Järvisen ajatuksena oli tuoda omat lapsensa mukanaan Saudi-Arabiaan kesäloman ajaksi. Suunnitelma karahti kiville, koska akatemiassa kukaan ei halunnut auttaa asiassa.

– Sen takia lasten viisumiprosessi ei edennyt. Siinä olisi tarvittu paikallisten apua. En saanut mitään selitystä siihen, miksi apua ei tullut.

Järvisellä oli kolmen kuukauden koeaika, jota pidennettiin yllättäen. Asiasta ilmoitettiin yksipuolisella sähköpostiviestillä. Järvinen oli jo ehtinyt iloita siitä, että työsopimus oli vahvistettu.

– Tilanne oli erikoinen. Viikkoa aikaisemmin olin saanut ylennyksen, koska tehtävää siihen asti hoitanut henkilö ei ollut palannut Saudi-Arabiaan. Siitä kului viikko, kun minulle lätkäistiin kolme kuukautta lisää koeaikaa. Pyydettiin vain allekirjoittamaan ja perusteltiin, että se on omaksi parhaakseni.

Myöhemmin Järvinen sai kiertoteitse kuulla, että yksi syy koeajan pidentämiseen oli Saudi-Arabian ihmisoikeuksien kommentointi suomalaisessa mediassa.

– Lehtijutuissa viitattiin yleiseen huoleen maan ihmisoikeuksista. Itse olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että puolet valmennettavistani oli tyttöjä ja että en nähnyt Riadissa minkäänlaista naisten alistamista.

Viimeinen niitti

Saudi-Arabiassa panostetaan olosuhteisiin, mutta silti kentillä on outoja puutteita. mika järvisen albumi

Koeajan pitkittäminen vaikeutti Järvisen arkea, koska hän oli odottanut saavansa lomaa ja näkevänsä perheensä Suomessa. Koeajalla lomaa ei saanut pitää.

Järvinen oli aikaisemmin saanut läpi esityksensä siitä, että akatemian valmennettavat matkustavat harjoitusleirille Pajulahden urheiluopistoon. Päätös asiassa kesti kuitenkin niin pitkään, että lopulta suunniteltuun lähtöön oli enää viikko aikaa.

– Henkilö, jonka kanssa leiriä oli suunniteltu, vaihtui yllättäen toiseen. Seuraava tieto oli, että leiri perutaan sillä perusteella, että asun Suomessa ja haluan sinne vain katsomaan perhettäni. Alettiin puhua leirityksestä Kazakstanissa ja Espanjassa, valmentaja kertoo.

Järvinen sai lopulta tahtonsa läpi, mutta hänet kutsuttiin palaveriin, jonka sävy oli vähemmän imarteleva.

– Halusin tietää, miten voisin tehdä asiat paremmin ja kenen kanssa asioista pitäisi puhua. Palaverissa minulle sanottiin kovasanaisesti, että en voi sotkea yksityisasioitani akatemian asioihin.

Juuri ennen lähtöä harjoitusleirille Järvinen sai epävirallisesti tietää, että hän saa viipyä Suomessa vain viikon, eli kolmasosan leiristä.

– Tajusin, että he aikovat lennättää minut viikon jälkeen takaisin ja ilmoittavat Riadissa, etteivät työt jatku koeajan jälkeen. Silloin päätin, että lopetan työt, mutta teen sen omilla ehdoillani. Pakkasin laukut ja päätin, etten tule enää takaisin.

Päätöstä seurasi vääntö, jonka Järvinen voitti. Hän sai neuvoteltua sopimuksen jatkamisesta elokuun puoliväliin, minkä ansiosta palkanmaksu ei päättynyt vielä valmennusleiriin.

Outoja virheitä

Järvinen palasi takaisin perheensä luo. Maarit Pohjanpalo

Sopimuksen päättymisen jälkeen Järvinen on ollut samaan aikaan helpottunut ja harmissaan.

– Toki sekin olisi harmittanut, jos en olisi katsonut tätä korttia. Saudi-Arabiassa olisi kaikki mahdollisuudet kehittää urheilutoimintaa, mutta nykyisellään näyttää siltä, ettei sitä osata tai haluta tehdä. Siksi minua harmittaa kaikkien puolesta.

Seurattuaan urheilujohtamista Saudi-Arabiassa Järvinen on vakuuttunut siitä, että Suomessa asiat hoidetaan selvästi paremmin – siitä huolimatta, että rahaa on käytössä monin verroin vähemmän.

Työpesti Riadissa opetti, ettei raha ratkaise kaikkea.

– Saudeissa kaikki tietävät, että raha ei lopu. Sitä käytetään usein järjettömällä tavalla, koska byrokratia on niin kankeaa. Siellä pitäisi antaa päätösvaltaa enemmän niille, jotka tietävät ja osaavat. Maassa on sellainen ajatusmalli, että rahalla voi tehdä olympiavoittajan yhtä helposti kuin pilvenpiirtäjän. Pitäisi ymmärtää, että vain jälkimmäinen on mahdollista.

Raha näkyi akatemian puitteissa ristiriitaisella tavalla. Vasta viitisen vuotta vanhoja tiloja peruskorjattiin.

Järvisen mukaan tilat eivät vastanneet maailman muita huippu-urheilukeskuksia. Esimerkiksi urheilijoiden kuntosalin välineet olivat enemmänkin hotellisalien luokkaa.

– Yleisurheilukentällä ei saanut olla korkeushyppypatjoja, koska ne olisivat pilanneet näkymän. Yleisurheiluradan pituus oli mitattu väärin ja pituushypyn hiekkakasa oli vinossa vauhdinottosuoraan nähden, Järvinen ihmettelee.

Ei ainoa

Suomalaisvalmentajan ohella myös useampi muu Riadin akatemian valmennushenkilökuntaan kuuluva on päättänyt palata kotimaahansa osin samoista syistä kuin Järvinen.

– Ihmisiä ei arvosteta eikä heille anneta mahdollisuuksia. Tiedän ainakin viisi henkilöä, jotka lopettivat työnsä. Pari muuta ei palannut kesälomiltaan takaisin Riadiin.

Järvinen myöntää, että raha oli ratkaisevassa asemassa työsopimuksen tekemisessä. Jälkikäteen hän on miettinyt, mikä määrä rahaa olisi riittänyt pitämään hänet Riadissa.

– Ei se ainakaan 8 000 euroa ole. Ihmiset sanovat usein, että ovat valmiita tekemään mitä tahansa, jos saavat tietyn määrän rahaa. Sitten kun on aidosti siinä tilanteessa, että rahaa tulee, asioita ajattelee eri tavalla. Pitää miettiä, paljonko sillä rahalla oikeasti saa ja mitä on samaan aikaan menettänyt. Itselläni kävi niin, että olin liikaa erossa perheestä.

Ammattivalmentaja ei jää lepäämään laakereilleen, sillä suunnitelmissa on useampia uusia projekteja kotimaassa.

– Tulen tekemään laajasti urheilumediaa vähän joka roolissa. Lisäksi suunnitelmissa on lähteä nostamaan kahta lajia Suomesta maailman huipulle.