Nato rakentaa häijyä linjaa Suomeen – Asioita tapahtuu nyt ”erittäin nopeasti”

Nato rakentaa Venäjää vastaan uuden ”pelotelinjan”. Maavoimien komentaja Pasi Välimäki kertoo, miten se tapahtuu.

Puolustusliitto Nato on kehittänyt itäisen sivustan maajoukoilleen uuden taistelutavan. Se otetaan käyttöön Naton Venäjän vastaisilla rajoilla.

Saksalaiset panssarijoukot harjoittelevat taistelutapaa jo tänä syksynä.

– Syyskuussa saksalainen 10. panssariprikaati testaa Naton maavoimien niin sanotun Eastern Flank Deterrence Line –konseptin mukaisia järjestelmiä, Suomen Maavoimien komentaja Pasi Välimäki kertoi Santahaminassa.

Englanninkielinen nimi kääntyy suomeksi ”itäisen sivustan pelotelinjaksi”.

Uusi Venäjän-vastainen pelotelinja rakentuu Suomeen, Norjaan, Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja muun muassa Saksaan siten, että maajoukot käyttävät kaikkialla standardisoituja ammuksia ja laukaisualustoja.

Tämä mahdollistaa sen, että Naton vahvistuksia pystytään keskittämään nopeasti sinne, missä Venäjä yrittäisi esimerkiksi jalkaväen massamaista hyökkäystä.

Elektroniset järjestelmät ovat keskeinen osa Nato-maiden maavoimien uutta taistelutapaa. Siten varmistetaan, että minnekään itäiselle sivustalle ei synny heikkoa kohtaa, jossa Naton joukoilla ei olisi kykyä lamauttaa venäläisten järjestelmiä tai kykyä vastata lennokkisodankäyntiin.

– Konsepti tulee ohjaamaan Naton ja liittolaisten maavoimien kehittämistä. Suomessa testiharjoitus järjestetään marraskuussa 2026, kenraaliluutnatti Välimäki sanoo.

– Tekniikan ja teknologian muutos mahdollistaa suorituskykyjen ja taistelutapojen uudistamisen. Kehitys on erittäin nopeaa, hän tuumaa.

Tiukka aikaraja

Nimeltään testiharjoitus on Arctic Strike 26.

Maavoimat luovutti harjoituksen toiminnalliset vaatimukset elokuussa teollisuudelle.

– Heille jää 14 kuukautta aikaa kehittää tuotteitaan ja ratkaisujaan ja sitten osoittaa niiden toimivuus Pohjolan olosuhteissa marraskuussa.

Välimäki kertoo, että vaatimukset on laadittu yhdessä liittolaisten ja ukrainalaisten kanssa.

– Pystymme hyödyntämään yhteistyötä Ukrainan kanssa, kun arvioimme sotavarustuksen käytettävyyttä ja tehoa taistelukentällä.

Miehittämättömät asejärjestelmät valtaavat taistelukenttää nopeasti. Puolustusvoimat kiirehtii uuden tekniikan käyttöönottoa senkin takia, että siten on mahdollista säästää ihmishenkiä.

Näin hyökkääjä voitetaan

Välimäki korostaa, että Suomi ja muut Nato-maat eivät halua juuttua kulutussotaan, jossa kuolisi kymmeniä- tai jopa satojatuhansia omia sotilaita. Siksi hyökkääjä on voitettava teknologisen ylivoiman ja massiivisen, mutta tarkan tulenkäytön yhdistelmällä.

– Kyse ei ole vain jostain dronestrategiasta, vaan useiden erilaisten suorituskykyjen yhdistelmästä taistelukentällä. Se vastaa viimeisimmän sodan kokemuksiin ja koskee kaikkia aselajeja ja johtamisen tasoja, Välimäki painottaa.

Järjestelmien ja suorituskykyjen vertailu tapahtuu nyt Ukrainassa taistelukentällä, ja Suomi tekee tiivistä puolustusyhteistyötä Ukrainan kanssa.

Lähivuosina Suomessa tapahtuu paljon miehittämättömien suorituskykyjen testaamista ja käyttöönottoa.

Välimäki alkaa luetella.

– Taistelulennokit, tiedustelu- ja tulenjohtolennokit, vastadronet ja lennokkien torjuntajärjestelmät, täydennysten kuljetukset ja haavoittuneiden evakuoinnit miehittämättömillä maa-alustoilla, kaapeliyhteyksien rakentaminen droneilla, miinoitteiden ja esteiden raivaaminen miehittämättömillä järjestelmillä.

Ihmiset eivät enää kuljeta ammustäydennyksiä tykistön liikkuviin tuliasemiin. Siitä huolehtivat robotit ja kauko-ohjattavat ajoneuvot.

6 miljardia euroa

Uusi tekniikka ja asejärjestelmät maksavat – ja paljon maksavatkin.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus teki budjettiriihessään päätöksen Puolustusvoimien tilausvaltuuksien nostamisesta kuuteen miljardiin euroon.

– Ne ovat huikean suuret. Tilausvaltuudet nostetaan kuuteen miljardiin, siis 0,4 miljardista. Moninkertaisiksi. Viisitoistakertaisiksi, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) päivitteli harppausta.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla on aloitettu miljardien asehankinnat Suomen Maavoimille. Lauri Nurmi

Miljardeja vaaditaan myös panssarikaluston ostamiseen. Maavoimat aikoo hankkia uudet taistelupanssarivaunut.

– Emme näe kehitystä, jossa voisimme luopua taistelupanssarivaunuista, tykistöstä, rynnäkkövaunuista ja muusta nykyisestä pääkalustosta, Välimäki sanoo.

Muutos näkyy alkuvaiheessa ennen kaikkea toiminnan muutoksena taistelukentällä ja harjoituksissa.

Välimäen sanoin uuden oppiminen on kriittistä ”kenraalista varusmieheen”.

– Asevelvollisuus on puolustuksemme kivijalka, hän kiteyttää.

Lennokeilta suojaa

Kenraaliluutnantti kutsuu perustan kuntoon panemista ”operaatiolinja A:ksi”.

Jalkaväen sotilailla on oltava omasuojaa lennokkeja vastaan: esimerkiksi ilmaisimia sekä lämpö- ja infrapunasuojapeitteitä.

– On ihan selvää, että taistelijan luottamus välineistöönsä riippuu siitä, että hänellä on ajanmukainen peruskoulutus ja varustus, joka vastaa nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksiin, Välimäki korostaa.

Maavoimien komentaja haluaa edistää kulttuuria, jossa arvostetaan aloitteellisuutta, uuden oppimista ja kielitaitoa.

Jos käytännön havainnot siitä, mikä toimii ja mikä ei, eivät välity ylöspäin kitkattomasti, vaarana on ihmishenkien tarpeeton menettäminen.

– Emme pitäydy niissä vanhoissa toimintamalleissa, jotka ovat osoittautuneet taistelukentällä huonoiksi.

– Olemme siis rakentamassa uudenlaista taistelijan rataa, Välimäki kertoo.

Toisin sanoen varusmiesten peruskoulutusta uudistetaan.

Ukrainalainen sotilas lennätti vuonna 2023 lennokkia Donetskin rintamalla. Suomessa varusmiesten lennokkikoulutus alkaa komppanian tasolla kesän 2026 saapumiserästä alkaen. AOP

Taistelun voittaminen

Operaatiolinja B:ksi Välimäki kutsuu sitä, että kaiken keskiössä on oltava valmius voittaa taistelu. Venäjän-uhka on todellinen, ei teoreettinen.

Venäjä kehittää ja päivittää omia elektronisia järjestelmiään koko ajan. Uskottavan pelotteen ylläpitäminen vaatii Nato-mailta reaaliaikaista kilpajuoksua.

– Taistelun voittamisen merkitys on ymmärrettävä kaikessa tekemisessä. Ajatuksena on, että noin 90–120 vuorokauden välein testaamme ja päivitämme järjestelmiä, Välimäki sanoo.

Harjoittelussa ei enää ole kyse hyvien aikojen toiminnasta.

– Koulutus- ja sotilasharjoitukset ovat taistelutehtävien testaamista ja toimeenpanovalmiuden kehittämistä, Välimäki korostaa.

Useita armeijakuntia

Vuoteen 2029 mennessä maanpuolustuksen johtaminen on Välimäen mukaan täysin integroitu liittokunnan komentorakenteeseen. Myös paikallispuolustusta on harjoiteltu Nato-liittolaisten kanssa.

Mikkeliin perustettava Naton pohjoisten maavoimien johtoporras pystyy johtamaan jopa satojentuhansien sotilaiden taistelua.

– Se on useamman armeijakunnan samanaikaiseen johtamiseen kykenevä johtoporras, Välimäki sanoo.

Armeijakunnan koko vaihtelee, mutta Natossa sen vahvuus on tavanomaisesti 50 000–60 000 sotilasta.

Vahvoista joukoista, uudesta aseistuksesta ja modernista teknologiasta syntyy pelote, joka estää Venäjää hyökkäämästä. Tämä on tavoitteena.

Mutta jos Venäjä kaikesta huolimatta hyökkäisi, sen joukot lyötäisiin Nato-maiden rajoilla, eikä niitä päästettäisi etenemään liittokunnan alueelle.