Uudelleen käytettävää kasvomaskia on tarkoitus testata Suomessa ja Espanjassa. Se on ensimmäinen merkittävä innovaatio alalla 30 vuoteen.
Avaa kuvien katselu
Yliopettaja Ari Känkänen sovittaa uudenlaista hengityksensuojainta kasvoilleen. Hengitysosa on läpinäkyvää muovia, jotta suun liikkeet näkyvät. Kuva: Ville Toijonen / Yle
- Helena Korpela,
- Ville Toijonen
Juttu tiivistettynä
- LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja VTT kehittävät yhdessä uudelleenkäytettävää kasvomaskia.
- Maskin tavoitteena on olla kestävä, hengittävä ja pitkäikäinen.
- Kasvomaski on ensimmäinen innovaatio hengityssuojaimien alalla 30 vuoteen. Tutkimushanke saa rahoitusta EU:lta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kasvomaskit saattavat olla jo lähitulevaisuudessa uudelleenkäytettäviä.
LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittävät uudelleenkäytettävää kasvomaskia yhdessä.
Kasvomaskin on tarkoitus olla kestävä ja helposti hengittävä. Sitä voi käyttää pitkiäkin aikoja.
Maskin kehitystyö on saanut alkunsa terveydenhuollon henkilökunnan kokemuksista kasvomaskien käytöstä korona-aikana.
– Kokemusten mukaan hengittäminen vaikeutui ja työnteko oli raskaampaa. Ilmeni päänsärkyä ja väsymystä, kertoo johtava asiantuntija Susanna Tella LAB-ammattikorkeakoulusta.
Avaa kuvien katselu
Kehityksessä olevan uudelleenkäytettävän kasvomaskin hengitysosia. Ilmansuodatus tapahtuu sähkösuodattimen avulla. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Tellan mukaan perinteisten hengityssuojaimien käyttöön on liittynyt myös turvallisuuskysymyksiä.
– Kuuleminen ja puhuminen ovat vaikeutuneet. Myös ihmiskontakti on voinut maskin takia heiketä, jos on hoidettu lapsia tai ikääntyneitä, Tella kertoo.
Yliopettaja Ari Känkänen kertoo uudelleenkäytettävän kasvomaskin ominaisuuksista:
Video: Kare Lehtonen / YleUusi innovaatio
Susanna Tellan mukaan Suomessa nyt kehitettävä kasvomaski on ensimmäinen merkittävä innovaatio hengityssuojaimien alalla 30 vuoteen.
– Kaupallisesti hyväksytyissä hengityssuojaimissa tällaista teknologiaa ei ole aiemmin ollut. Kokeiluja on ollut, mutta toimivaa ja vaatimukset täyttävää ratkaisua ei ole aiemmin löytynyt, kertoo johtava tutkija Ilpo Kulmala VTT:ltä.
Kasvomaskin kehittäminen on saanut rahaa Euroopan komission ohjelmasta, jonka tarkoituksena on vahvistaa EU:n kriisivalmiutta. Tutkimusprojektin viiden miljoonan euron rahoituksesta 80 prosenttia on peräisin EU:lta.
Avaa kuvien katselu
Uudelleenkäytettävä kasvomaski on ekologinen, koska se vähentää kertakäyttöisistä hengityksensuojaimista tulevaa jätemäärää, sanoo johtava asiantuntija Susanna Tella LAB-ammattikorkeakoulusta. Kuva: Ville Toijonen / YleUlkonäkö poikkeaa totutusta
Uudelleenkäytettävä kasvomaski koostuu kolmesta eri osasta. Niin sanottu tekninen osa sijoittuu pään takapuolelle. Ilma kulkee maskin etuosaan virtausputkia pitkin. Kasvoille tuleva hengitysosa on läpinäkyvää muovia.
– Näin suun liikkeet pystyy näkemään, mikä auttaa kuulemista, kertoo yliopettaja Ari Känkänen LAB-ammattikorkeakoulusta.
Ilma suodattuu sähkösuodattimen avulla. Virtalähteenä on ladattava akku.
Känkänen on ollut mukana suunnittelemassa kasvomaskin ulkoasua. Se poikkeaa merkittävästi siitä, mihin moni on tottunut kasvomaskien kanssa.
– Ulkonäön pitää olla sellainen, ettei maski pelota käyttäjää eikä kohdeyleisöä esimerkiksi terveydenhuollossa, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Hengityksensuojaimen osia pöydällä. Tutkijoiden ajatuksena on, että maskin virtalähteenä toimii ladattava akku. Kuva: Kare Lehtonen / YleTestejä Suomessa ja Espanjassa
Tutkimusprojekti on nelivuotinen. Ensimmäiset kaksi vuotta on tarkoitus käyttää kasvomaskin kehittämiseen.
Sen jälkeen on vuorossa kaksi vuotta kestävä maskin käytännön testaus. Testauksia on tarkoitus tehdä sekä Suomessa että Espanjassa muun muassa terveydenhuollon työntekijöiden parissa.
– Sitten tarkoituksena on saada kasvomaski tuotantoon ja markkinoille, Susanna Tella sanoo.
Uudelleenkäytettävän kasvomaskin on tarkoitus tulla sekä sote-henkilöstön että tavallisten kansalaisten käytettäväksi.