Keskellä Helsinkiä sijaitsevalle vesialueelle rakennetaan tulvaportit. Luonnonsuojeluyhdistys pelkää, että muutos mahdollistaa massiiviset rakentamissuunnitelmat herkälle alueelle.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Halkka pelkää, että Töölönlahden herkkä luonto vaurioituu rakentamistöiden yhteydessä.Juttu tiivistettynä
- Helsingin kaupunki aloittaa tulvasuojauksien rakentamisen Töölönlahden ja Eläintarhanlahden alueella.
- Projekti maksaa noin 5,7 miljoonaa euroa ja se on herättänyt vahvaa vastustusta.
- Luonnonsuojeluyhdistys pelkää tulvaporttien johtavan massiiviseen rakentamiseen alueella.
- Kaupunki vakuuttaa, että tulvaportit eivät vaaranna Töölönlahden luontoarvoja.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Helsingin kaupunki tiedotti syyskuun alussa aloittavansa tulvasuojauksien rakentamistyöt Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisellä alueella.
Projekti vaikuttaa päällisin puolin tarpeelliselta ja toteutus melko vaatimattomalta: Tulvaporttien avulla pyritään estämään Töölönlahden rantojen tulviminen. Projektin kokonaishinnaksi on arvioitu 5,7 miljoonaa euroa.
Tulvasuojausten rakentamisesta on kuitenkin taisteltu eri oikeusasteissa jo kymmenisen vuotta.
Miksi tulvaportit halutaan asentaa ja miksi projekti herättää niin voimakasta vastustusta?
Pelko: Töölönlahdelle massiivista rakentamista
Helsingin kaupunki haki ensimmäisen kerran rakentamislupaa Töölönlahden tulvasuojeluporteille jo kymmenen vuotta sitten, lokakuussa 2015.
Samoihin aikoihin julkisuudessa esiteltiin viestintätoimisto N2:n suunnitelmaa, jonka myötä Töölönlahdelle olisi rakennettu hotelleja ja asuntoja, junanradan alle olisi rakennettu tunneli ja lahden pohjasedimenttejä olisi ruopattu voimakkaasti.
Avaa kuvien katselu
Viestintätoimisto N2 esitteli vuonna 2015 suunnitelman Töölönlahden kehittämiseksi. Kuva: N2
Suunnitelma ei koskaan toteutunut, mutta nyt Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pelkää, että vastaavanlainen rakennussuunnitelma voi nousta esiin, kun tulvasuojaus on kunnossa.
– Aiempaan rakentamissuunnitelmaan liittyi veden pinnan vakauttaminen. Sitä kautta syntyy ajatus, liittyykö tämä jotenkin tulevaan rakentamiseen. Mitään suunnitelmaa ei tällä hetkellä ole, mutta sellainen voi tämän jälkeen hyvin jostain putkahtaa, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Halkka.
Hän listaa myös kaksi muuta syytä, joiden vuoksi yhdistys vastustaa tulvaportteja.
Toinen niistä liittyy alueen herkkyyteen ja luonnollisuuteen. Halkan mukaan veden kulun säännöstely muuttaa alueen luonnetta.
– Tällainen patohanke leikkaa osan alueen luonnollisuudesta, koska tulva kuuluu luontoon. Silloin Töölönlahti ei enää hengitä Itämeren tahtiin, vaan siitä tulee ihmisen sääntelemää luontoa.
Avaa kuvien katselu
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Halkka ihmettelee, miksei Finlandia-talon tulvasuojausta tehdä paikallisilla rakenteilla, jotka olisivat tulvaporttia halvempia. Kuvassa Halkka tarkkailee Eläintarhanlahtea. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on aiemmin ehdottanut Töölönlahden alueen rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi. Kaupunginhallitus hyväksyi
sen kohteena mukaan uuteen luonnonsuojelualueohjelmaan, joka tulee toteuttaa 2038 loppuun mennessä.
Tarkka suojelualue on vielä rajaamatta, ja tähän päätöksentekoon yhdistys toivoo nykytilanteessa vauhtia.
Toinen ongelma liittyy Halkan mukaan päätöksenteon ja tiedottamisen avoimuuteen. Vaikka tulvaportin taustalla on pitkä oikeustaistelu ja paikka on keskeinen, kaupunki tiedotti rakennustöistä vain lyhyesti juuri ennen töiden alkamista.
Halkan mukaan samankaltaista ”piilottelua” on nähtävissä osana Munkkiniemenbaanaa. Baanan 60-sivuisessa yleissuunnitelmassa on mainintoja tulvaportista osana Munkkiniemen baanasiltaa, mutta Halkan mukaan merkityksellinen asia on haudattu paksun raportin kätköihin.
– Se tieto on raportissa, mutta harva sitä osaa tai jaksaa sieltä kaivaa. Julkisessa keskustelussa tai viestinnässä Pikku Huopalahden tulvapatoa ei ole pidetty esillä.
Vesi samenee, mutta alue rajataan
Töölönlahden tulvaporttiprojektia vetävä kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Juuso Luoto vakuuttaa, että Töölönlahden luontoarvot eivät tässä urakassa vaarannu.
Suurimmat vaikutukset ovat Luodon mukaan puiden kaadot, joita joudutaan tekemään työmaan aikaisten tukiseinien vuoksi. Lisäksi Eläintarhanlahden puolen merivesi tulee työmaa-alueelta jonkin verran samenemaan. Samentumista tarkkaillaan työn aikana.
– Käytössä on menetelmä, joka aiheuttaa tavallista vähemmän sedimenttien kulkeutumista, ja myös meteli on normaalia alhaisempi, Luoto vakuuttaa.
Avaa kuvien katselu
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Juuso Luoto vakuuttaa, että luontoa seurataan tarkasti projektin yhteydessä. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Eläintarhanlahden ja Töölönlahden välisen kanavan suulle asennetaan työn alkuvaiheessa porapaaluseinät. Vesilupa ja viereinen junanrata asettavat rajoja työmaa-alueelle ja töiden aikatauluihin.
Yksi junanraide itäpuolelta otetaan porapaalutuksen ajaksi hetkittäin pois käytöstä. Ratakatkoksia on tulossa jo syyskuun aikana.
Lisäksi alueen ympärille veteen asennetaan silttiverhot, jotka estävät samentuneen veden kulkeutumisen pidemmälle.
Luodon mukaan päätökset tulvasuojauksista on tehty normaalissa järjestyksessä ja niistä on tiedotettu asianmukaisesti.
Yle pyysi kaupunkiympäristön toimialalta myös kommenttia tulvaporttiprojektin yhteydestä alueen mahdollisiin tuleviin rakennussuunnitelmiin.
Lomalla oleva liikenne- ja katusuunnittelun projektinjohtaja Lasse Toivanen kirjoittaa sähköpostitse, että Töölönlahden tulvasuojeluhankkeen tarkoituksena on suojella Töölönlahden rannalla sijaitsevia arvorakennuksia ja maan alaisia tiloja meriveden tulvimiselta.
– Kaupungin muista tulvasuojeluhankkeista minulla ei ole tarkempaa tietoa. Käsittääkseni tulvavesipumppaamoiden rakentaminen perustuu Helsingin kaupungin tulvastrategiaan ja Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan.
Taustalla pitkä vääntö
1997 järjestettiin Töölönlahden kansainvälisen puistokilpailun voittaa Hannu Tikan ja Kimmo Lintulan ehdotus. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa Finlandia-talon edustalle sijoitettu suuri kanavamainen vesiallas.
2/2014 Kaupunginhallitus palauttaa Töölönlahdenpuiston puistosuunnitelman valmisteltavaksi epäillen suunnitelmaa mahdottomaksi toteuttaa korkean kustannusennusteen vuoksi.
3/2014 Viestintätoimisto N2 esittelee Helsingin kaupungille Kansalaispuisto-hankkeen. Hankkeessa Töölönlahdelle rakennettaisiin yhteensä 37 000 neliötä rakennuksia, kuten hotelleja ja ravintoloita. Puiston toteuttaminen edellyttää tulvaportin rakentamista.
10/2015 Helsingin kaupunki hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta rakentamislupaa tulvasuojeluporteille.
11/2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää vesilain mukaisen rakentamisluvan.
12/2016 Avin päätöksestä jätetään yksityishenkilön tekemä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.
1/2017 Vaasan hallinto-oikeus päättää jättää valituksen tutkimatta.
2/2017 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
3/2017 Korkein hallinto-oikeus hylkää Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen. Näin ollen kaupungin marraskuussa 2016 saama lupa tulee lainvoimaiseksi.
10/2019 Helsingin kaupunki hakee saamalleen luvalle rakentamisen määräajan pidennystä Etelä-Suomen Avilta.
3/2020 Avi pidentää lupaa vuoden 2023 loppuun saakka.
3/2020 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy Tokoinrannan ja Kaisaniemen puistosuunnitelman.
4/2020 Avin tekemästä padon rakentamisen määräajan jatkopäätöksestä valitetaan Vaasan hallinto-oikeuteen.
4/2022 Vaasan hallinto-oikeus päättää jättää valituksen tutkimatta.
5/2022 Valittaja hakee Vaasan hallinto-oikeuden päätökselle valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta
9/2022 Korkein hallinto-oikeus ei anna valituslupaa. Samana päivänä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja neljä asukasyhdistystä esittävät luonnonsuojelualueen perustamista Töölönlahdelle.
9/2022 Helsingin kaupunki hakee Avilta uutta tulvaesteen rakentamisen määräajan pidentämistä, tällä kertaa vuoden 2027 loppuun asti.
10/2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry jättää Aville muistutuksen kaupungin hakemukseen määräajan pidentämisestä.
2/2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päättää kaupunginhallitukselle annettavasta lausunnosta, joka koskee järjestöjen ehdotusta luonnonsuojelualueesta Töölönlahdelle. Lausunnon voi tulkita luonnonsuojelualuetta puoltavaksi.
5/2023 Etelä-Suomen Avi päättää tulvaesteen rakentamisen määräajan pidentämisestä vuoden 2027 loppuun.
6/2023 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja neljä asukasyhdistystä valittavat Vaasan hallinto-oikeuteen Etelä-Suomen Avin tekemästä määräajan pidentämispäätöksestä.
6/2024 Tulvasuojeluporttien rakentamiselle myönnetty lisämääräaika tulee lainvoimaiseksi, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkää järjestöjen asiassa tekemän valituksen.
6/2025 Helsingin kaupunki julkaisee hankintailmoitus.fi:ssä hankintailmoituksen nimeltä Töölönlahden tulvasuojelu, kokonaisurakka. Hankinnan arvo on 5,7 miljoonaa euroa.
9/2025 Helsingin kaupunkiympäristön toimiala tiedottaa, että tulvaporttien ja -pumppaamoiden rakentaminen alkaa syyskuun alussa.