Useiden sotilaslennokkien lähettäminen syvälle itsenäisen maan ilmatilaan ei ole vahinko.
Venäjän teosta on syytä puhua sellaisena kuin se on: venäläiset hyökkäsivät varhain keskiviikkona sotilaallisesti Puolan suvereniteettia vastaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet ovat viime viikkojen aikana arvioineet Iltalehdelle, että on vain ajan kysymys, milloin Venäjä testaa jonkin Nato-maan puolustusvalmiutta sotilaallisella operaatiolla.
Tämän rajan Vladimir Putin ja häntä kannattavat putinistit ovat nyt ylittäneet.
Entinen KGB-eversti Putin on hyvin historiatietoinen. Hänen maailmankuvaansa määrittävät historiasta kumpuavat imperialistiset ja sotilaalliset tavoitteet.
Ensinnäkin Putin haluaisi palauttaa venäläisille 1700-luvun keisarikunnan suuruuden. Toisekseen hän haluaisi venäläisille takaisin toisessa maailmansodassa puna-armeijan miehittämät alueet, joista osa – Viro, Latvia ja Liettua – liitettäisiin suoraan Venäjään ja osa – esimerkiksi Puola – Venäjän etupiiriin.
Kun putinistit haikailevat takaisin keisarikuntaansa, Suomen osalta vaarassa on Kaakkois-Suomi.
Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa Venäjä liitti itseensä Savonlinnan, Lappeenrannan ja Haminan. Silloisen Ruotsin kokemia aluemenetyksiä oli edeltänyt pikkuvihana tunnettu venäläismiehitys.
Putinin historiatuntemus, vaikkakin valheellinen, on niin vahvaa, että Puolaan kohdistunut operaatio tuskin on sattumaa.
Toinen maailmansota alkoi, kun Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät syyskuussa 1939 Puolan.
Puolalaisten turvallisuuden taanneet Britannia ja Ranska eivät pystyneet estämään Puolan pilkkomista.
Historia ei toista itseään sellaisenaan. Saksa on Natossa ja Bundeswehrin panssariprikaati on Liettuassa valmiina puolustamaan Baltiaa.
Puolassa on amerikkalaisia Nato-sotilaita.
– Äskettäinen Donald Trumpin päätös jättää amerikkalaiset joukot Puolaan on hyvä päätös ja signaali myös Baltian maille ja Pohjoismaille, Puolan presidentti Karol Nawrocki arvioi tiistaina Helsingissä.
Mutta sanoi Nawrocki muutakin.
– Vladimir Putin on valmis hyökkäämään muihin maihin.
– Emme luota Putiniin. Hän on diktaattori, Puolan presidentti painotti.
Valtionjohtajat eivät varoita julkisesti hyökkäysuhasta, ellei heillä ole tiedustelutietoa vaaran olemassaolosta.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz varoitti Venäjän valloitussuunnitelmasta puhuessaan maanantaina Berliinissä saksalaisille suurlähettiläille.
– Imperialistinen suunnitelma ei päättyisi Ukrainan miehitykseen, vaan se olisi pikemminkin sen alku, Merz korosti.
Liittokansleri kertoi, että Venäjä tekee jo hybridihyökkäyksiä Saksaa vastaan ja yrittää saada saksalaisen yhteiskunnan sisäisesti epävakaaksi.
Iltalehti kysyi tammikuussa 2024 Ruotsin puolustusvoimien silloiselta komentajalta Micael Bydéniltä arviota Venäjästä.
Olette puhuneet paljon sodasta. Onko mahdollista, että Venäjä hyökkää Baltiaan, Suomeen tai Ruotsiin?
– Vastaus on kyllä. Tiedustelupalvelumme ovat tulleet siihen tulokseen ja perustavat arvionsa siihen, mitä olemme nähneet. Tapahtumat kehittyivät negatiivisesti koko viime vuoden ajan. Seikkoja on riviksi asti, Bydén sanoi.
Huomionarvoista on, että kenraali Bydén kertoi monikossa Nato-maiden tiedustelupalveluiden uhka-arvioista.
Ruotsalaiskenraalin lausunnosta on kulunut yli puolitoista vuotta. On tultu pisteeseen, jossa demokraattisilla vaaleilla valitut valtionjohtajat varoittavat Venäjän hyökkäysaikeista.
Suomessa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus viisintoistakertaistaa Puolustusvoimien materiaalin hankintavaltuudet. Ne nousevat ensi vuonna kuuteen miljardiin euroon.
Miksi?
Näin kysyy mielessään moni.
Tuntuu täysin järjettömältä ajatukselta, että venäläiset hyökkäisivät Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan – tai johonkin näistä maista.
Ikävä kyllä se, mikä on meistä mielipuolista, ei välttämättä ole ollenkaan järjetöntä putinistien maailmankuvassa.
– Hyökkäys Ukrainaan oli hullua vain länsimaiden näkökulmasta. Meidän pitää lähteä siitä oletuksesta, että Venäjän näkemys sodasta poikkeaa hyvin paljon omastamme. Meidän pitää lähteä myös siitä oletuksesta, että Putin menee päätyyn asti; hänelle sodassa on kysymys hänen perinnöstään, hänen paikastaan historiassa, tasavallan presidentti Alexander Stubb analysoi kirjassaan Vallan kolmio.
Stubb painottaa, että Putin ei ole logiikaltaan mielipuoli. Tämä tekee Venäjästä erityisen vaarallisen.
Päätyyn asti meneminen tarkoittaa Putinille Ukrainan miehittämistä ja uuden sotilaallisen etupiirin muodostamista Venäjän rajoille.
– Hän haluaa tehdä Venäjästä jälleen suuren. Neuvostoliiton hajoaminen oli hänelle katastrofi ja Stalin sankari. Tämä on hänen ajattelutapansa, ei hänen terveydentilansa. Ajattelutavalla on laajaa kannatusta Venäjällä, Stubb varoittaa.
Venäjän sotapolitiikan estäminen tulee olemaan erittäin vaikeata, sillä Putin ja häntä laajasti kannattavat venäläiset eivät pysähdy, ellei heitä pakoteta siihen.
Operaatio Puolaa vastaan ei ole jonkin asian päätepiste. Pikemminkin se on välietappi.
Jos Putin jatkaa kyynistä ja häikäilemätöntä historiapeliään, venäläiset testaavat seuraavaksi Naton puolustusvalmiutta Baltiassa ja Suomessa.
Syksyllä 1939 venäläiset käänsivät huomionsa Suomeen, Viroon, Latviaan ja Liettuaan sen jälkeen, kun he olivat miehittäneet Puolan itäosat.
Ei siis olisi yllätys, jos Suomen ja Baltian ilmatilassa ammuttaisiin syksyllä alas venäläisiä lennokkeja – tai jotain muuta aiempaa vakavampaa tapahtuisi.
Venäjä on viime viikkoina kiihdyttänyt Suomen vastaista propagandaansa ja alkanut puhua ”juurisyistä”, jotka ovat Venäjälle ongelma. Suomea johtavat kuulemma fasistit, jotka ovat yhtä pahoja kuin suomalaiset natsit toisessa maailmansodassa.
Tämä kaikki on absurdia valetta. Suomessa ei koskaan ole ollut vallassa fasistista hallitusta.
Mutta oikeassa oleminen ei auta. Totuus ei pysty kumoamaan Putinin revisionistista maailmankuvaa.
Ajatushautomo Institute for the Study of War arvioi, että Venäjä käyttää Suomesta ja suomalaisista samanlaista retoriikkaa kuin se käytti Ukrainasta ja ukrainalaisista ennen hyökkäystä.
Samanlaisen propagandan kohteina ovat baltit ja puolalaiset.
Lennokkioperaation kaltainen Naton testaaminen on ikävä kyllä melko harmiton teko siihen verrattuna, mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet epäilevät Venäjän harkitsevan.
Lähteiden arvion mukaan Venäjä haluaisi saada selville, ovatko Nato-demokratiat oikeasti valmiita uhraamaan tuhansia tai edes satoja sotilaita.
Uhrivalmiutta Venäjä testaisi rajoitetulla maahyökkäyksellä jollekin suhteellisen vähämerkitykselliselle alueelle.
Samalla Putin ja Venäjän sodanjohto saisivat selville, onko Trumpin Yhdysvallat valmis puolustamaan pieniä Nato-liittolaisiaan, jos se tarkoittaisi aseellista yhteenottoa Venäjän kanssa.
Tähän asti on luotettu siihen, että Venäjän resurssit eivät riittäisi Nato-maiden uhkaamiseen vielä tänä tai ensi vuonna.
Julkisuudessa on toistettu arviota, että varustautumiseen olisi aikaa 2–5 vuotta.
Tämä arvio saattaa olla väärä.
Kiina, Pohjois-Korea ja Iran tukevat avoimesti Venäjän sodankäyntiä ja sotataloutta.
– Venäjä käyttää 40 prosenttia budjetistaan sotatalouteen, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi syyskuun alussa Prahassa.
– Yksistään tänä vuonna heidän arvioidaan valmistavan 1 500 panssarivaunua, 3 000 panssaroitua ajoneuvoa ja satoja Iskander-ohjuksia, Rutte kertoi Naton tiedoista.
Lähteiden mukaan on varauduttava siihen, että Putin on jo muuttanut suunnitelmiaan ja harkitsee hyökkäävänsä johonkin Nato-maahan melko pian.
Venäjän sodanjohto on voinut arvioida, että venäläisten ainoa mahdollisuus Naton haastamiseen on nyt, kun Nato-maiden varustautuminen on alussa.
Natsien johtama Saksa yllätti aikanaan lähes kaikki aloittamalla hyökkäyksensä ennen kuin sen arvioitiin olevan siihen valmis. Yllätys perustui kuitenkin siihen, että demokratiat eivät olleet valmiina puolustussotaan.
Saksalaiset laskivat aluksi aivan oikein, vaikka lopulta hävisivät sodan.
Putinin tavoitteet eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin Hitlerin. Ne ovat paljon rajatumpia. Siksi ei ole luonnonlaki, että diktatuuri Venäjä epäonnistuu.
Venäläiset aloittavat tällä viikolla Zapad-sotaharjoituksen.
JEF-maat ovat viime päivinä laivanneet raskasta kalustoa Latviaan Tarassis-harjoitukseen.
JEF on Naton sisällä toimiva erittäin nopean valmiuden iskujoukko.
Pelko ei ole vastaus Venäjän-uhkaan. Päättäväisyys sen sijaan on. Jos Zapad-harjoitus kääntyisi yllätysoperaatioksi Baltiaan, venäläisiä olisivat vastassa JEF-maiden joukot.
Koska näin on, yllätyshyökkäyksen todennäköisyys ei edelleenkään ole korkea. Mahdollinen Venäjän yllätyshyökkäys kuitenkin on.