Suomen olosuhteissa muovin kierrätys voi olla biohajoavan muovin käyttöä parempi vaihtoehto, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).
Syken mukaan biohajoavuudella halutaan luoda kuvaa ympäristöystävällisyydestä, mutta näin ei aina ole. Suomen ympäristöolosuhteissa nykyisten standardien mukaisten biohajoavien muovien hajoaminen on Syken mukaan hidasta tai riittämätöntä. Hajoamiseen vaikuttavat ympäristötekijät, esimerkiksi lämpötila, pH, ravinteet, kosteus ja muovien ominaisuudet.
Syke on julkaissut biohajoavan muovin käytön toimintasuosituksia. Suositusten mukaan materiaalien biohajoavuusstandardit pitäisi uudistaa ja luoda velvoittava sertifiointijärjestelmä EU-tasolle.
Sertifikaattien ja hajoavuusstandardien toimivuus on Syken mukaan varmistettava myös Suomen kylmissä olosuhteissa.
Biohajoavia muoveja tulisi Syken mukaan käyttää vain silloin, kun biohajoavuus on välttämätöntä. Sopiva käyttökohde ovat esimerkiksi biojätepussit.
Biohajoavissa muoveissa kemikaaleja
Biohajoavuus ei tarkoita aina biopohjaisuutta. Biopohjaiset muovit on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, mutta kaikki biopohjaiset muovit eivät ole biohajoavia. Kaikki ympäristöön päätyneet muovit haurastuvat auringonvalon ja lämpötilan muutosten seurauksena ja ovat näin mikromuovien lähteitä, Syke kertoo.
Kemikaaliturvallisuuden sääntelyssä pitäisi Syken mukaan huomioida paremmin biohajoavien muovien sisältämät kemikaalit, jotta haitallisia aineita ei vapaudu ympäristöön muovien hajotessa. Syken mukaan biohajoavista muoveista voi vapautua ympäristöön jopa enemmän kemikaaleja kuin perinteisistä muoveista.
Syken suositusten mukaan biohajoavat muovit on kyettävä hajottamaan biologisesti tehokkaasti ja täydellisesti elinkaaren loppuvaiheessa. Biohajoaviksi kutsuttujen muovien oletetaan hajoavan hiilidioksidiksi, vedeksi ja mikrobibiomassaksi.