- Loviisan Isnäsin ja Kabbölen satamiin liittyy myös rikoksia.
- Isnäsin satamaan tuotiin 2011 kaksi hasistynnyriä Hollannista. Ne liittyivät Jari Aarnion huumevyyhtiin.
- Kabböle oli pirtun salakuljettajien kantasatama kieltolain aikaan 1930-luvulle asti.
- Kylätoimikunnan puheenjohtajan Mia Aitokarin mukaan kyläläiset toivovat Isnäsin satamaan järkevää toimintaa.
Loviisassa sijaitseva ”aavelaivojen” satama tuottaa kyläläisille päänvaivaa.
Isnäsin satama on Loviisassa syrjäisen taipaleen päässä. Lähellä satamaa on asutusta, noin 500 asukkaan yhteisöllinen Isnäsin kylä.
Isnäsin kylätoimikunnan puheenjohtaja Mia Aitokari sanoo, että satama on ollut lähihistoriassa kyläläisille tietyllä tapaa murheenkryyni.
– Satama oli ihan järkyttävässä kunnossa vielä kymmenisen vuotta sitten. Siitä se on siistiytynyt jo paljon. Oikeastaan olen surullinen siitä, mitä satama nyt on ja mitä se voisi olla.
Satama nousi esiin, kun Yle lähti etsimään Pirkanmaan ja Hämeen satamia piinannutta romualus M/S Tamperetta.
Aikoinaan satama ja siellä sijaitseva saha olivat alueen isoja työllistäjiä, mutta nyt satama on hiljainen. Siellä lojuu useita hylättyjä aluksia ja muuta romua.
Satamalla on pitkä historia, johon kytkeytyy myös Jari Aarnioon liittyvä huumevyyhti.
Avaa kuvien katselu
Isnäsin satamassa toimi 1900-luvulla saha, jonka on omistanut aikoinaan myös tamperelainen teollisyysyhtiö Tampella. Nykyään Isnäsin kylätoimikunta ylläpitää paikalla höyrykonemuseota. Kuva: Teollisuusvalokuvaamo Mannelin, J.S , Metsäteollisuus ry:n kokoelma, Lusto – Suomen MetsämuseoIsnäsin hasistynnyrit
Aarnio-vyyhdin tutkinnassa keskiöön nousivat siniset tynnyrit, joissa Suomeen tuotiin viitisentoista vuotta sitten satoja kiloja hasista.
Ainakin kaksi tynnyreistä saapui Hollannista Isnäsin satamaan.
Ylen MOT haastatteli vuonna 2014 loviisalaista yrittäjää Peter Fagerholmia, jolla oli verstas Isnäsin satamassa.
Hän on yksi törkeistä huumausainerikoksista tuomion saanut niin kutsutussa tynnyrijutussa vuonna 2012. Fagerholm sai haastattelua varten lomaa vankilasta, ja palasi Isnäsiin.
Fagerholmin mukaan hän oli ystäväapuna ottanut vastaan kaksi tynnyriä verstaalleen toukokuussa 2011. Kun ne avattiin, paikalla oli Fagerholmin lisäksi kaksi muuta miestä.
Näin Fagerholm kuvaili MOT:lle ajatuksiaan tynnyreiden sisällöstä:
– Kun mä tajusin, mitä siellä on, niin mä sanoin niille pojille, että täähän on ihan käsittämätöntä. Että tästä tulee vielä pitkä kakku kaikille, jos tästä jää kiinni.
Myös Mia Aitokari kutsuttiin tutkinnan aikana poliisikuulusteluun, koska Isnäsin kylätoimikunta omistaa satamassa alueita, joiden läpi kulkee kaikki autoliikenne satamaan.
– Se tarkoitti, että meillä saattoi olla jotakin tietoa siitä, kuka siellä on kulkenut ja mihin aikaan, minkä näköisiä autoja alueella oli liikkunut. Näistä meiltä kyseltiin.
Kyläläiset eivät kuitenkaan tienneet juuri mitään, sillä merkkejä rikollisesta toiminnasta ei ollut. Vain kuulusteluihin osallistuneet olivat saaneet jotain viitettä siitä.
– Vasta jälkikäteen, kun siitä uutisoitiin, saimme tietää asiasta.
Kabbölen pirtut
Vielä Isnäsiä syrjäisempi satama löytyy noin 15 kilometrin päästä: Kabböle.
Kabbölen satamalla on pitkä historia pirtun salakuljettajien kantasatamana kieltolain aikaan aina 1930-luvulle saakka.
– Kabböle oli yksi näistä satamista, jossa tapahtui huomattavan paljon salakuljetustoimintaa. Yksi syy oli se, että siellä asui virolaisyhteisö, jolla oli yhteyksiä Viroon ja pirtun salakuljettajiin, kertoo paikallishistoriaan perehtynyt Aitokari.
Avaa kuvien katselu
Isnäsin ja Kabbölen satamat sijaitsevat Loviisan ja Porvoon välillä, entisen Pernajan kunnan alueella. Kuva: Marko Melto / Yle, Mapcreator, Open Street Map
Myös syrjäinen sijainti karikkoisen saariston sisällä edesauttoi rikollista toimintaa.
– Meidän saaristo on hyvin mutkikas, eli siellä on saarta, kivikkoa ja karikkoa. Se on ollut oivallinen salakuljettajille: he ovat päässeet nopeasti karkuun, jos perässä tulee sellainen, joka ei tunne vesistöä.
Romutusta ja ympäristövahinkoa
Isnäsissä on aikoinaan romutettu useita aluksia. Vuonna 2018 satamassa purettiin uiva telakka, joka oli ollut Isnäsin kyläläisille valtava huolenaihe.
– Vielä 2000-luvun alussa laivoissa oli käytetty tosi paljon myrkkymaaleja. Kun niitä hiottiin telakalla laivojen pinnasta, kaikki huuhtoutui mereen.
Toinen huoli oli telakan toiminnasta aiheutunut meteli, joka kantautui asuinalueelle. Toiminta päättyi omistajan ajauduttua konkurssiin, ja telakka siirtyi Isnäsin sataman omistukseen.
Lopulta uivasta telakasta tuli uppoava.
– Telakka upposi satamaan, ja se jouduttiin pumppaamaan pintaan, Aitokari kertoo.
Avaa kuvien katselu
Ränsistynyt alus lojui Isnäsin satamassa vuonna 2019. Arkistokuva. Kuva: Yle / Fredrika Lindholm
Yksi erikoisimmista satamassa romutetuista aluksista oli Isnäsissä vuositolkulla maannut tykkivene Turunmaa. Se romutettiin kesällä 2024.
Laivasta poistettiin ennen romutusta aseistus ja panssarointeja. Satama-alueelle tehtiin iso kaivanto, jossa 75 metriä pitkä alus pilkottiin.
Aitokari toivoo, että satamaan tulisi vielä järkevää toimintaa, josta olisi iloa kyläläisille ja taloudellista hyötyä sataman omistajalle.
Syrjäinen Isnäsin satama on yksityisomistuksessa ja myynnissä tarjouskaupalla. Sen lähtöhinta ilman velkaosuutta on 795 000 euroa.
Katso videolta, miltä laivojen hautausmaaksi kutsuttu Isnäsin satama näyttää nykyään:
Video: Vesa Marttinen / Yle