Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin yli miljoonan henkilön aineistoa.
22.5. 11:11 | Päivitetty 22.5. 13:22
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen geenitutkimus on löytänyt perinnöllisen riskitekijän, joka lisää long covidiin sairastumisen riskiä, yliopisto tiedottaa. Long covidilla tarkoitetaan koronavirusinfektion jälkeisiä pitkäkestoisia oireita, joihin kuuluvat muun muassa lamaannuttava väsymys, aivosumu ja hengitysvaikeudet.
Tutkimuksessa tunnistettu riskitekijä lisää long covidin riskiä noin 60 prosentilla. Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin yli miljoonan henkilön aineistoa.
Kyseessä oli kansainvälinen tutkimusyhteistyö, jota oli vetämässä Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkijatohtori Vilma Lammi. Lammi muistuttaa, että nyt tehdystä geneettisestä löydöksestä on vielä matkaa siihen, että tietoa voitaisiin hyödyntää hoidoissa.
– Geneettisestä tutkimuksesta voidaan saada tietoa, joka kertoo osittain mekanismeista, joilla jokin tauti kehittyy, Lammi sanoo STT:lle.
Tätä kautta kytköstä voidaan tutkia lisää ja mahdollisesti jossain vaiheessa kehittää diagnostisia testejä ja hoitomuotoja.
Tutkimuksessa havaittiin, että geneettinen alttius long covidille on yhteydessä keuhkojen toiminnan säätelyyn. Tutkimuksessa löytynyt geneettinen riskitekijä sijaitsee kromosomissa 6, FOXP4-geenin alueella.
Tutkimustyötä voidaan jatkaa esimerkiksi selvittämällä, miksi juuri tämä tietty alue tai geeni on yhteydessä long covidiin.
– Sitä kautta voidaan ymmärtää, minkä takia tauti kehittyy, ja ymmärtää paremmin, minkälaisia hoitoja siihen voisi jatkossa kehittää, Lammi avaa.
– Pitemmän päälle voidaan myös kehittää yksilöllisempiä hoitoja, jotka parhaassa tapauksessa vähentävät niin potilaan kokemia haittavaikutuksia kuin yhteiskunnan kustannuksiakin.
Geneettinen riskitekijä on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta, sillä kyseessä on monimutkainen sairaus. Long covidin riskiin vaikuttavat myös muut perinnölliset tekijät sekä elintavat ja -ympäristö.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Harvardin yliopistosta, Karoliinisesta Instituutista, Viron biopankista sekä laajoista kansainvälisistä tutkimushankkeista. Tutkimus julkaistiin Nature Genetics -tiedelehdessä.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 22.5. klo 13.22.