Juttu tiivistettynä
- Peruskoulujen määrä Suomessa on lähes puolittumassa 15 vuoden sisällä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys.
- Monilla paikkakunnilla on enää vain yksi koulu, mikä pahentaa koulumatkojen pituutta.
- Uusimaa on ainoa maakunta, jossa kouluihin menevien lasten määrä ei vähene, mikä johtuu maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvusta.
- Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Peruskoulujen määrä lähes puolittuu Suomessa hyvin nopeassa tahdissa. Näin ennustaa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys.
Muutos tapahtuu vain 15 vuodessa.
Suomessa on jo nyt paljon paikkakuntia, joissa on vain yksi peruskoulu. Ihan lähivuosina joka paikkakunnalle ei riitä edes yhtä koulua. Pitkät koulumatkat lisääntyvät.
Uusimaa on ainoa maakunta, jossa kouluun menevien lasten määrä ei vähene. Uudellamaalla muutos tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä kouluissa lisääntyy, sillä kantasuomalaistaustaisten lasten määrä ei Uudellamaallakaan kasva.
Syntyvyys laskussa jo pitkään
Syntyvyys lähti rajuun laskuun viime vuosikymmenellä, eivätkä luvut pientä koronapiikkiä lukuun ottamatta ole toipuneet. Ennusteen mukaan peruskoulua käy vuonna 2040 lähes 100 000 oppilasta vähemmän kuin nyt.
Viime vuoden lopussa Suomen väestöstä vajaat 11 prosenttia oli vieraskielisiä. Ennusteiden mukaan alle 15-vuotiaiden vieraskielisten tai taustaltaan vieraskielisten lasten määrä kasvaa noin 86 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Vantaalla Rajakylän koulun 515 oppilaasta reilu 40 prosenttia on vieraskielisiä. Kotikielien kirjo on aikamoinen, noin 30.
Vielä muutama vuosi sitten Rajakylässä oli vieraskielisiä vähän, naapurissa Länsimäen koulussa sen sijaan paljon. Vantaan opetuslautakunta päätti ratkaista tilanteen siten, että kaikki 1–4-luokat ovat nyt Rajakylässä, 5–9-luokat Länsimäellä.
Rehtori Päivi Viljamaa kertoo, että koululla pyyhkii hyvin. Vieraskielisetkin oppilaat ovat heterogeeninen joukko. Osa on asunut maassa vain hetken.
– Opettajat käyttävät aika paljon aikaa huoltajayhteistyöhön, jos suomi ei suju. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä osaa lukea tai kirjoittaa ja se on tietysti asia, mihin meidän täytyy vastata, Viljamaa.
Mutta mitä tapahtuu, jos maahanmuuttajataustaisten osuus nykyisestä selvästi kasvaa? Näin rehtori Viljamaa vastaa:
Rehtori Päivi Viljamaa haluaa, että Vantaalla oppilasvirtoja ohjaillaan.
Suomi on vielä pahemmassa jamassa kuin muut pohjoismaat. Meillä syntyvyys on naapureitakin alhaisempaa ja maahanmuutto vähäisempää. Lisäksi väki siirtyy maalta kaupunkeihin muita hanakammin.
Peruskoulun ajatus oli tarjota laadukasta ja tasalaatuista opetusta kaikkialla Suomessa. Onko tämä vaarassa? Näin vastaa tutkimusprofessori Taina Saarinen Jyväskylän yliopistosta:
Tutkimusprofessori Taina Saarisen mukaan peruskoulun ydinajatus elää yhä.Onko Karijoella kohta koulua lainkaan?
Kouluverkko on jo harventunut erityisesti syrjäisissä ja pienissä kunnissa.
Etelä-Pohjanmaalla pienessä Karijoen kunnassa toimii vain yksi alakoulu. Yläkoulu järjestetään yhdessä naapurin Kristiinankaupungin kanssa.
Viime vuonna Karijoella syntyi kolme lasta. Maahanmuutosta toivotaan apua koulun säilymiseen, mutta siitä ei ole mitään takeita.
– Nykyisellä syntyvyydellä ennuste on, että vuonna 2030 Karijoella olisi enää 38 koululaista. Siinä vaiheessa joudumme miettimään vakavasti, miten opetus järjestetään. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kouluyhteistyö naapurikunnan kanssa tai se, että oppilaat käyvät alakoulua naapurikunnassa, kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä sanoo.
Muuttovoittoinen Muurame on voinut hyvin Jyväskylän kupeessa.
Silti Muuramessakin ikäluokkien pieneneminen näkyy selvästi. Kasiluokkalaisia on yli 190, eskareita alle sata.
Avaa kuvien katselu
Sivistysjohtaja Jukka Koivisto uskoo Muuramen houkuttelevan vielä lapsiperheitä. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Sivistysjohtaja Jukka Koivisto kertoo, että opetusta on keskitetty keskustan alueella Mäkelänmäen Puukouluun. Lisäksi toimivat Isolahden ja Kinkomaan koulut sekä Nisulanmäen yläkoulu.
– Pärjäämme tässä tilanteessa kohtuudella, mutta valtakunnallisista lapsimääristä pitää olla todella huolissaan, että saadaan jatkossakin hyviä veronmaksajia valtakuntaan, Koivisto sanoo.
Uusia konsteja keksittävä
Muuttuva peruskoulu on myös rahanreikä.
– Euromääräisesti perusopetus on kallistunut maaseutumaisissa kunnissa enemmän kuin tiheämmin asutuissa ja suuremman lapsiluvun kunnissa, sanoo tutkija Jukka-Pekka Jänkälä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta.
Maaseudulla rahaa menee yhä enemmän koulukuljetuksiin. Pääkaupunkiseudulla kuluja nostavat rekrytoinnit, koska varsinkaan maahanmuuttajavaltaisissa luokissa yksi opettaja ei enää riitä pyörittämään 20 oppilaan arkea.
Jyväskylän yliopisto toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen. Tutkimusprofessori Taina Saarinen korostaa, että koulujen ongelmiin on etsittävä erilaisia ratkaisuja, koska koulut ja kunnatkin ovat erilaisia.
Esimerkkinä hän nostaa etäopetuksen, jonka maine koronavuosien jäljiltä on huono.
– Etäopetuskin voi olla yhteisöllistä, Saarinen sanoo.
Konsteja on jo käytössä.
Vantaalla palkattiin viisi vuotta sitten kouluihin monikielisiä ohjaajia hoitamaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyötä. Tekoäly kääntää viestit mille kielelle tahansa.
Lapin Ylitorniolla käytetään etäyhteysopetusta. Siinä toisella koululla opettaja opettaa, toisella koululla etäyhteyden päässä koulunkäynninavustaja valvoo, että yhteydet toimivat ja homma sujuu.
– Lisäksi kunnassa on hyödynnetty liikkuvaa luokanopettajaa, joka käy kahdella eri koululla. Eli yhteensä kolme opettajaa pyörittää kahta koulua, Ylitornion sivistysjohtaja Hanna Lintupuro sanoo.
Osa kunnan rajalla asuvista lapsista käy koulua naapurikunnan puolella, esimerkiksi Rovaniemellä. Isommissa kouluissa on ainakin enemmän ikätovereita.
– Pitää muistaa lapsen etu, ettei vain kynsin hampain pidetä kiinni siitä omasta pienestä koulusta, Lintupuro sanoo.