Helsinki|Helsingin kaupunginkirjasto luopuu 80 vuotta käytössä olleesta luokitusjärjestelmästä. Sen takia yli puoleen miljoonaan teokseen pitää liimata uudet tarrat.
8.9. 17:27 | Päivitetty 9.9. 8:39
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy valtakunnalliseen luokitusjärjestelmään, mikä vaatii uusien tarrojen liimaamista 650 000 teokseen.
Kirjasto luopuu 1940-luvulta asti käytössä olleesta omasta järjestelmästään ja palkkaa 25 nuorta tarroittamaan kirjoja lokakuusta alkaen.
Muutos voi vaikeuttaa hetkellisesti kirjojen löytämistä hyllyistä, mutta lopulta hyödyttää asiakkaita ja nopeuttaa uutuuskirjojen saatavuutta, Helsingin kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö sanoo.
Helsingin kirjastoissa alkaa lokakuussa jättimäinen urakka, kun noin 650 000 kirjaan ja teokseen liimataan uudet tarrat.
Syynä on Helsingin kaupunginkirjaston siirtyminen valtakunnalliseen luokitusjärjestelmään, Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään, kaupungin tiedotteessa kerrotaan. Luokituksen perusteella määräytyy esimerkiksi se, mistä kirjaston hyllystä kirjan löytää.
Helsinki on tähän asti käyttänyt ainoana Suomessa omaa luokitusjärjestelmäänsä, joka kehitettiin 1940-luvulla.
Helsingin kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri kertoo, että siirtymää on pohdittu jo pitkään. Päätös siirtymisestä valtakunnalliseen luokitusjärjestelmään tehtiin nyt, koska Helmet-kirjastot ovat myös uusimassa henkilökunnan käyttämää kirjastojärjestelmää.
”Lyödään ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, että saadaan muutokset tehtyä mahdollisimman vähäisillä resursseilla”, hän sanoo.
Helsingin omaa luokitusjärjestelmää ei ole myöskään päivitetty viime vuosina, koska päivittämisestä vastannut henkilö jäi eläkkeelle, Nousiainen-Hiiri kertoo.
Siitä, miksi Helsingissä on alun alkaenkaan haluttu luoda oma luokitusjärjestelmä, Nousiainen-Hiiri on kuullut vain huhuja.
”Minulla on sellainen käsitys, että haluttiin luoda tarkempi järjestelmä kuin mitä yleisissä kirjastoissa ympäri Suomea oli, koska Helsingin kaupunginkirjasto on ollut silloinkin kokoelmiltaan Suomen suurin yleinen kirjasto. On ollut paljon enemmän aineistoa kuin muualla ja sitä on haluttu tuoda tarkemmin esille.”
Kaikki kirjaston teokset eivät saa uusia tarroja, vaan projekti koskee muun muassa tietokirjallisuutta, runoutta, sarjakuvia, musiikkia sekä vieraskielistä kirjallisuutta.
Tarroitusurakka alkaa lokakuussa, ja se on määrä saada valmiiksi ensi keväänä. Tarroja liimaamaan kaupunginkirjasto palkkaa 25 helsinkiläistä 15–17-vuotiasta nuorta. Työtä tehdään kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, mutta kaikkein pienimmissä toimipisteissä tarroitustyö tehdään kirjaston oman henkilöstön voimin.
Muutos ei koske pelkästään kirjoissa olevia tarroja vaan myös teosten paikkoja hyllyissä. Kirjastojen hyllyt järjestellään uuden luokitusjärjestelmän mukaisesti ja osa aineistosta siirtyy uusille hyllypaikoille. Tämä voi tarkoittaa sitä, että uudistuksen aikana kirjastojen asiakkaiden voi olla hankalaa löytää kirjoja uudesta paikasta.
Myös varattujen aineistojen saamisessa voi olla viiveitä, Nousiainen-Hiiri kertoo.
Lopulta uudistus kuitenkin hyödyttää helsinkiläiskirjastojen asiakkaita, hän vakuuttaa. Jatkossa teokset löytyvät samoilta hyllypaikoilta kuin muuallakin Suomessa. Lisäksi esimerkiksi uutuuskirjat ovat tulevaisuudessa nopeammin asiakkaiden saatavilla, sillä myös kustantajat käyttävät valtakunnallista luokitusjärjestelmää.
Tähän asti Helsingin kaupunginkirjastossa on pitänyt luokitella kirjastoihin saapuvat uutuusteokset Helsingin oman luokitusjärjestelmän mukaisesti. Nyt tämä välivaihe jää pois.
Helsingin kaupunginkirjastolla on kokemusta mittavista tarroitusurakoista aiemmiltakin vuosilta.
Vuonna 2016 lähes kahteen miljoonaan kaupunginkirjaston kirjaan liimattiin RFID-tarrat, jotka korvasivat aiemmin käytössä olevat viivakoodit.
Tuolloin projekti hoidettiin ilman ulkopuolista työvoimaa. Tällä kertaa kirjasto halusi työllistää nuoria ja antaa heille mahdollisuuden saada työkokemusta. Palkkaa he saavat tarrojen liimaamisesta 10,53 euroa tunnilta.
”Päädyimme siihen, että nuoret töihin ja vanhemmat asiantuntijat sitten keskittyvät siihen, missä he ovat parhaita, eli asiakkaiden kohtaamiseen”, Nousiainen-Hiiri sanoo.
Oikaisu 9.9. kello 8.38: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että nuoret saisivat palkkaa 15,90 euroa tunnilta. Todellisuudessa yhden nuoren palkkaaminen maksaa kaupungille 15,90 tunnilta ja nuoren saama osuus on 10,53 euroa.