Koulun väestönsuojien remontoimiseen ovat lahjoittaneet rahaa myös suomalaiset.
Kiova
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb vieraili keskiviikkona Kiovassa koulussa, joka joutui ohjusiskun kohteeksi huhtikuussa.
Innes-Stubb tapasi koululaisia ja lahjoitti heille lastenkirjoja. Hän tutustui myös koulun väestönsuojiin, joiden kunnostamiseen Suomen Unicef on kerännyt varoja.
Koulun rehtori kertoi, että lähiopetuksen edellytyksenä Ukrainassa on nykyään väestönsuoja. Lapset ovat tottuneet päivittäisiin ilmahälytyksiin.
Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb vieraili keskiviikkona Kiovassa koulussa, johon Venäjä teki ohjusiskun viime huhtikuussa.
Kyseessä on Kiovan 96. koulu, joka on nimetty lentokoneinsinööri Oleg Antonovin mukaan. Iskussa osittain tuhoutuneessa koulussa on 508 oppilasta, jotka ovat iältään 6–17-vuotiaita.
Kierroksella käytiin koulun kellarissa olevissa väestönsuojissa, joiden remontoimiseen myös Suomen Unicef on kerännyt rahoitusta.
Innes-Stubb tapasi luokkahuoneessa askartelevia lapsia. Lapset lahjoittivat hänelle taulun, jossa perinteisestä ukrainalaisesta kirjonnasta mallia ottaneen sinivalkoisen kuvion alle oli kirjoitettu ukrainankielinen sana ”dobre” ja sen suomenkielinen vastine ”hyvä”.
Hän itse toi lapsille tuliaisina muun muassa Muumi- ja Koiramäki-kirjoja sekä heijastimia.
Suzanne Innes-Stubb toi kouluun lahjoja. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Koulu numero 96 Kiovassa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Suzanne Innes-Stubb tapasi ukrainalaisia koululaisia. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Koulun rehtorin Larysa Zhukin mukaan kouluvuosi saatiin päätökseen 24. huhtikuuta tapahtuneesta iskusta huolimatta. Koululaiset palasivat pulpetteihinsa 1. syyskuuta – ja joutuivat jälleen viettämään osan päivästä kellarissa.
Zhuk muistelee, että ilmahälytys ajoi lapset kellariin viisi kertaa ensimmäisen koulupäivän aikana. Hänen mukaansa lähiopetuksen edellytyksenä ukrainalaisissa kouluissa on tänä päivänä väestönsuoja.
96. koulun väestönsuojaa käyttävät myös alueen asukkaat. Zhukin mukaan lähikouluun osunut ohjusisku sai asukkaat ottamaan ilmahälytykset aiempaa vakavammin. Nykyään heitä saapuu suojaan useammin Venäjän iskujen uhatessa Kiovaa.
Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Tältä näyttää koulun luokkahuone. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Rehtori Larysa Zhuk kertoo, että ensimmäinen koulupäivä keskeytyi viidesti ilmahälytykseen. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Lapset ovat Ukrainassa yli kolmen sotavuoden aikana tottuneet päivittäisiin ilmahälytyksiin.
Ukrainalaiset hiljentyvät joka aamu sodan uhrien muistoksi. Sen jälkeen koululaiset laulavat kansallislaulun.
Ilmahälytys tuli kerran hiljaisen hetken aikana. Tuolloin lapset nousivat Zhukin mukaan seisomaan kansallislaulua laulaen ja lähtivät kohti kellaria.
– He menevät alas ja ottavat esiin tarvikkeensa. Siellä on hieman leipää ja herkkuja, eikä lapsissa ole nähtävissä sellaista stressiä. Heille se on oikeastaan rutiinia, Zhuk sanoi.
Huhtikuun ohjusisku tapahtui onneksi yöllä. Zhuk sai siitä välittömästi tiedon ja näki myös pian valvontakameroiden kuvista, mitä oli tapahtunut.
Innes-Stubbille näytetään koulun tuhoja kuvin siihen osuneen iskun jälkeen. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Useita koulun oppilaita ja vanhempia loukkaantui iskussa, jonka vaikutukset ulottuivat paljon koulua laajemmalle. Surmansa sai yksi oppilas, jonka pikkusisko onnistuttiin kuitenkin kaivamaan ulos raunioista elävänä. Nyt pikkusisko jatkaa opintojaan 96. koulussa.
Suomen osalta Zelenskan emännöimässä kokouksessa on tarkoitus edistää Ukrainan kanssa aiemmin perustettua väestönsuojakoalitiota. Sen tarkoituksena on auttaa Ukrainaa kehittämään väestönsuojainfrastruktuuria muun muassa Suomen tarjoaman osaamisen kautta.
Koululainen kurkistaa ikkunasta Suzanne Innes-Stubbin vieraillessa koulussa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS