Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä kertoo pohtivansa tekoälyyn liittyviä kysymyksiä melkein joka päivä.

– Me hirveästi pelkäämme, että tekoäly vie työmme. Mutta voisiko tekoälyn ansiosta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja luottamuksen muodostamiseen jäädä enemmän aikaa, ja sitä kautta löytyä uusia innovaatioita, joita tekoäly ei vielä pysty luomaan? Tekoäly pitää varmasti sisällään paljon sellaista, mitä emme osaa vielä ymmärtää.

Määttä toteaa, että ihmisillä on halu ratkaista asioita pysyvillä malleilla.

– Jos ratkaistaisiinkin asioita seuraavaksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi ja mietittäisiin sitten jokin muu ja uusi ratkaisu. Jos katsoo historiaa käsityöläisten ammatin murroksen näkökulmasta Englannista, niin Kehruu-Jennyn tulo oli askel teollistumista kohti. Internet ja matkapuhelimet mullistivat maailmaa. Tekoäly on uusi internet tai vieläkin enemmän, jokin netin ja Kehruu-Jennyn yhdistelmä, joka muuttaa tapaamme ajatella ja tehdä työtä. Muutosten tahti on kiihtyvä.




”Tekoäly muuttaa tapaamme ajatella ja tehdä työtä”, sanoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä. Päivi Taskinen-Kekki

Maakuntajohtajan mukaan tulevaisuuden rakentajien eli nuorten kanssa kannattaa käydä arkisia keskusteluja kunnissa.

– Lapset ja nuoret voivat olla koko ajan mukana kunnan päätöksenteon prosesseissa hyvin monenlaisilla eri tavoilla, esimerkiksi ennakkovaikutusten arviointia tehdessä. Kaavoituksessa nuoret ovat ihan älyttömän hyviä. He ideoivat ja piirtävät. Myös kaavakävelyt ovat hyvä tapa osallistaa nuoria. Tärkeää on, että nuoret ovat mukana suunnittelemassa työpajoja, joissa halutaan kuulla nuorten mielipiteitä, hän sanoo.

Vaalan kunnan kunnanjohtajana ja Kuhmon kaupunginjohtajana työskennellyt Määttä muistelee, kuinka hän pienessä kaupungissa pystyi kutsumaan kaikki kahdeksasluokkalaiset kerran vuodessa kahville 10 henkilön porukoissa.

– Joimme kahvit paikallisessa kahvilassa ja tutustuimme. Juttelimme nuorten toiveista ja unelmista. Vielä pienemmässä kunnassa oli kunnanjohtajan tarjoama lounas 4–5 hengen ryhmissä. Minulle oli valtavan tärkeää kannustaa nuoria ja kuulla, mitä nuoret ajattelevat asioista. Puhuin paljon myös johtajuudesta ja kysyin, onko kukaan harkinnut johtajan ammattia uraksi, hän muistelee.

– Tunne osallisuudesta on tärkeää, olipa kyse sitten nuorista, maahanmuuttajista tai senioriväestöstä. Ylisukupolvisuus on arvokasta ja kaikki siihen liittyvä oppiminen. Ehkä yhteisöllisyydestä löytyisi uusia sosiaalisia innovaatioita. Voisi miettiä palaamista perusasioiden, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen äärelle.




Voisiko tekoälyn ansiosta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja luottamuksen muodostamiseen jäädä enemmän aikaa, ja sitä kautta löytyä uusia innovaatioita? Tytti Määttä kysyy. Päivi Taskinen-Kekki

Päätöksenteon ajatusmalleja kannattaisi ravistella.

– Kun aloitin nuorena kuntajohtajana, kunnan päättäjillä oli muistissa aika, jolloin työttömyysaste oli ollut 20–30 prosenttia. Huomasin, että se vaikutti paljon päätöksentekoon. Kun teimme tulevaisuuden strategioita, kannustin katsomaan vuoteen 2020 ja osaajapulaan. Elimme välissä aikaa, jolloin oli hoidettava tilannetta eli korkeaa työttömyyttä, nyt osaajapulaa. Sama on menossa ikäihmisten osalta, on tärkeää hoitaa tilanne nyt ja varmistaa hyvä vanhuus ja hoito, mutta kun katsotaan tulevaisuuteen, ikäihmisten määrä kääntyy laskuun.

Määttä kehottaa kuntapäättäjiä miettimään tarkasti, mitä kuntastrategioihin kirjataan, ennakoimaan ja harjoittamaan tulevaisuusajattelua

– Suosittelisin, että jokainen kunta tekisi kolme skenaariota, miltä kunta näyttää tulevaisuudessa erilaisilla kehitystrendeillä. On hyvä, että päätöksenteossa löytyy kokemusta ja menneisyystietoa, mutta myös tulevaisuuden näkymiä.

Pohjois-Savon tulevaisuuteen Määttä katsoo luottavaisin mielin vaikka haasteitakin riittää.

– Pohjois-Savo on kuin Suomi pienoiskoossa. Maakunnasta löytyy monta eri toimialaa, jolloin se kestää myös taloudellisia shokkeja. Maakunnassa oli viime vuonna väestönkasvua ja muuttoliikettä jokaiseen pohjoissavolaiseen kuntaan. Toki syntyvyys oli matalampaa kuin kuolleisuus, ja osassa kuntia muuttotase negatiivinen. Heikkoutemme liittyvät väestön hyvinvointiin. Hyvinvointialueen ja kuntien johdolla tehdään kuitenkin erittäin hyvää hyvinvoinnin edistämistyötä, joka alkaa tuottaa tulosta ja näkyy valonpilkahduksina.

Toinen heikko negatiivinen signaali on korkeakoulutuksen suorittaneiden määrän kääntyminen laskuun.

– Valtakunnallisen nuorisobarometrin mukaan nuoret miettivät, onko korkeakoulutuksella merkitystä ja voiko koulutuksella saavutetulla työllä saavuttaa sosiaalista nousua. Nuoret seuraavat sosiaalisessa mediassa rahaa tekeviä ihmisiä eli influenssereita, mikä on omanlaisensa ympäristö, mitä ei keski-ikäinen voi ymmärtääkään. Lukionuoruudessani 1990-luvulla oli selvää, että koulutuksella pystyy omaa sosiaalista asemaansa parantamaan. Onko Suomessa käymässä niin, että meille on tulossa sukupolvia, joiden sosiaalinen asema ei parane vaan heikkenee? Sosiaalisen nousun ajatus ei välttämättä toteudu entisellä tavalla.

Määttä tähdentää, että jokaisen maakunnan täytyy rakentaa tulevaisuutensa omista vahvuuksistaan käsin.

– Maakuntaohjelmaan olemme kirjanneet strategisiksi kärkialoiksi kone- ja energiateknologian, metsäteollisuuden, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologian, matkailun, älykkään vesijärjestelmän ja biojalostuksen. Parhaillaan maakuntaohjelmaa laaditaan tulevalle kaudelle ja tarkastellaan myös kärkialojen muutostarvetta.