Ukrainan sota ja Ukrainan tekemät pitkän matkan iskut rasittavat rajulla tavalla Venäjän taloutta.
Arvioiden mukaan jo 46 prosenttia Venäjän liittovaltion budjetista käytetään sotilasmenoihin. Tämän lisäksi on huomattava, että suuri osa budjetista pidetään salaisena, ja tämä osa käytetään sotamenoihin lähes kokonaan, kertovat esimerkiksi Venäjän taloutta seuraava Russianomics-sivusto ja Moscow Times -lehti.
Venäjän valtion tärkeimmät vientituotteet ovat öljy ja kaasu. Ukraina on kohdistanut iskujaan varsinkin Venäjän öljyteollisuuteen. Tämän seurauksena Venäjä on kieltänyt kaikkien öljytuotteiden, kuten bensiinin viennin ainakin alkuvuoteen 2027 saakka.
Raakaöljyn vienti on kuitenkin kuluvan kesän aikana hieman kasvanut, mikä on pitänyt Venäjän vientitulot kutakuinkin ennallaan.
Ukrainan iskujen takia Venäjällä on puhjennut bensiinipula. Maa joutuukin tuomaan bensaa ja muita öljytuotteita ulkomailta. Öljyteollisuuden tuotannon väheneminen ja öljytuotteiden tuonti syövät saatuja tuloja, mutta täsmällisiä lukuja ei ole saatavilla.
Öljytuloja syö moni tekijä
Pakotteiden takia Venäjä ei ole voinut pyytää raakaöljystään täyttä hintaa. Ostajat ovat vaatineet noin 20 dollarin alennusta tynnyriltä.
Tämä alennusmyynti on kuitenkin kuittaantunut, kun Iranin sota on nostanut öljyn hintaa. Ennen sotaa Venäjän viemän urals-öljylaadun tynnyrihinta oli noin 60 euroa, mutta sodan aikana se hetkellisesti jopa kaksinkertaistui. Nyt hinta on pudonnut 80 dollarin tasolle.
Bensiini, lentopolttoaine ja muut jalostetut öljytuotteet ovat kuitenkin raakaöljyä hintavampia. Venäjä joutuu turvautumaan tuontiin esimerkiksi Valko-Venäjältä, Intiasta ja Marokosta. Myyjät käyttävät surutta Venäjän vaikeaa tilannetta hyväkseen ja perivät täyden hinnan, ellei enemmänkin.
Kesällä Venäjä kärsi myös valuuttakurssitappioita. Koska öljykauppaa käydään lähinnä dollareilla tai Kiinan juaneilla, Venäjä joutuu muuttamaan myymänsä öljyrahat rupliksi. Ruplan arvo oli kesällä selvästi yliarvostettu, joten Venäjä menetti tuolloin jopa 20 prosenttia tuloistaan vaihtokurssin takia. Nyt ruplan arvo on laskenut ”normaalimmalle” tasolle.
Venäjän valtio antaa huomattavia korvauksia öljy-yhtiöille, jotka myyvät tuotteensa kotimaahan viennin sijaan. Öljyn korkean maailmanmarkkinahinnan takia nämä menot ovat paisuneet.
Wildberriesin ongelmat kaatuvat pankeille
Ukrainan tekemät iskut Wildberries-yhtiön varastoihin sotkevat omalta osaltaan Venäjän talouselämää.
Wildberriesillä on useita miljardeja euroja lainaa pankeilta, ja näyttää siltä, että yhtiölle tulee suuria ongelmia hoitaa velkojaan. Varastoissa olleiden tuotteiden tuhansilla omistajilla on edessään sama ongelma.
Wildberriesin vaikeudet kaatuvat ennen muuta jo ennestään heikossa kunnossa olevan valtioenemmistöisen VTB-pankin syliin.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan isku Wildberriesin varastoon Pietarissa. Kuva: AOPUusia vippaskonsteja löydettävä
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko painottaa, että Venäjän akuuttien ongelmien juurisyy on sota.
– Sota kasvattaa valtion menoja paljon, eikä niitä ole syystä tai toisesta haluttu tai pystytty rajoittamaan. Tuntuu, että menojen kasvu on lähtenyt lapasesta jo hetken aikaa sitten.
Solanko ei kuitenkaan usko, että kasaantuvat vaikeudet johtaisivat mihinkään äkilliseen romahdukseen.
– Minun on silti vaikea nähdä, että mikään näistä yksittäin tai edes kokonaisuus yhdessä olisi sellainen, että se jotenkin saisi maan talouden totaalisesti sekaisin.
Solangon mukaan toisin kuin 90-luvun taitteessa kaatunut neuvostotalous, Venäjän nykytalous kuitenkin perustuu markkinoille, jotka sopeutuvat.
– Se ei myöskään tarkoita, että Venäjän talous olisi jotenkin kriisinsietokykyisempi kuin mikään muukaan. Se tarkoittaa sitä, että asiat pikkuhiljaa menevät huonommin ja huonommin, ja sitten kiristetään vyötä ja firmat yrittää keksiä erilaisia vippaskonsteja, jolla asioita korjataan.
Venäjä alkanut vastata samalla mitalla
Sotatieteiden tohtorin Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan on pakko käyttää epäsymmetristä sodankäyntiä Venäjä symmetrisen, eli perinteisen rintamasodankäynnin sijaan.
Sodankäynnin vanha viisaus on, että puolustaminen on helpompaa kuin hyökkääminen. Tämän Ukraina on osoittanut maasodankäynnissä todeksi.
Nyt Ukraina on havainnut, että ilmasodankäynnissä hyökkääminen onkin puolustamista helpompaa, varsinkin kun ottaa huomioon Venäjän valtavan koon, Käihkö pohtii.
Ukraina on ilmaiskuillaan saavuttanut hyviä tuloksia, mutta nyt Venäjä on alkanut tehdä samankaltaisia iskuja, Käihkö muistuttaa. Sota jatkaa laajenemistaan.
Venäjä on jo vuosia tuhonnut Ukrainan energialaitoksia. Nyt se on alkanut iskeä Ukrainan satamiin, rahtilaivoihin ja teollisuuslaitoksiin, eli heikentää maan vientiä samalla tavalla kuin Ukraina tekee sille.
Käihkö arvelee, että Ukraina toivoo saavansa Venäjän polvilleen. Käihkön mukaan Venäjällä on kuitenkin yhä etulyöntiasema jo siksi, että Venäjä on suurempi maa.
Lisäksi Venäjä voi nyt hyödyntää ballistisia ohjuksia, joita Ukraina ei pysty torjumaan.
Avaa kuvien katselu
Asukkaat surevat Venäjän ohjuksen tuhoamaa taloaan Lvivissä, Länsi-Ukrainassa. Kuva: Yuriy Dyachyshyn / AFPDiktatuurin vaikutus
Ukrainan iskut syvälle Venäjälle heikentävät kansan oloja väistämättä. Käihkö pelkää, että koska Venäjän diktatuurissa kansa ei voi kapinoida johtoaan vastaan, Ukrainasta tehdään syyllinen.
– Voidaan ruveta näkemään, että Ukraina on se ongelma, jolloin ratkaisu on ottaa yhä kovemmat kovemmat keinot käyttöön.
Solanko puolestaan toteaa, että Venäjällä on itsevaltaisesti johdettuna maana keinot selvitä, vaikka rahatilanne kuinka heikkenee. Viime viikolla Venäjän valtio yritti myydä joukkovelkakirjojaan, mutta myynti epäonnistui. Kukaan ei enää halunnut lainoittaa Venäjän valtiota, ainakaan luvatulla korolla.
Solangon mukaan Venäjän johto voi pakottaa pankit antamaan lainaa. Viimeinen keino on käynnistää valtion setelipaino ja alkaa tuottaa valuuttaa tyhjästä.
Nämä keinot ovat epätoivoisia, mutta nyt onkin kysymys ajasta: kumpi sodan osapuoli pysyy pystyssä kauemmin?
Solangon mukaan ainakaan Venäjän talous ei kaadu. Eri asia on, jos hallinnon sisällä tai suurliikemiesten parissa nousee ajatus, että joku toinen hallinto voisi olla parempi vaihtoehto. Jos joku näin ajattelee, siitä ei tiedetä, ennen kuin jotain tapahtuu
Lähde: Reuters
