Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Arkkitehdit arvioivat Helsingin Etelärantaan suunnitellun arkkitehtuuri- ja designmuseon voittajaehdotusta.
JKMM Arkkitehtien Kumma-niminen ehdotus voitti kilpailun. Asiantuntijat pitävät sitä pääosin onnistuneena.
Rakennus nähdään näyttävänä maamerkkinä, joka sopii historialliseen ympäristöön ja täydentää Helsingin merellistä siluettia.
Uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta halutaan vau-elämyksen tarjoava maamerkki Helsingin paraatipaikalle. Täyttääkö torstaina julkaistu arkkitehtuurikilpailun voittajaehdokas Kumma nämä vaatimukset?
HS kysyi asiaa meritoituneilta arkkitehdeiltä.
Kumma-voittajassa toistuvat kolmiokuviot rakennuksen sisällä ja ulkona. Kuva: JKMM Arkkitehdit
Emeritusprofessori Simo Paavilainen ei ollut aluksi innostunut voittajaehdokkaasta.
Hän pohtii, miten se sopii ympäristöön ja kalpenevatko lähistöllä olevat Helsingin kaupungintalo ja Presidentinlinna sen rinnalla.
”Onko se liian näyttävä ja loistelias ja, jääkö koko Eteläsatama toissijalle?”
Paavilaisen mukaan näyttävä ja loistelias vaikutelma tulee toistuvista muotoyksiköistä ja voimakkaasta horisontaalitasosta, josta nurinpäin käännetyt sokeritopat nousevat. Horisontaalitasolla tarkoitetaan tässä vaakatasoa.
Arkkitehti Simo Paavilainen kuvattuna viime vuonna 80-vuotissyntymäpäivänsä yhteydessä. Paavilaisella on arkkitehtitoimisto Käpy and Simo Paavilainen architects yhdessä puoliso Käpy Paavilaisen kanssa. Kuva: Matti Pietola / HS
Hän piti ehdotuksiin tutustuessaan enemmän Tau-nimisestä ehdotuksesta, koska se oli hänestä yksinkertainen ja vaatimaton. Siinä museo olisi ollut matala nelikulmainen rakennus, jonka suuret lasiset julkisivut yhdistävät museon sisätilat rakennuksen ympäristöön.
Paavilainen seurasi voittajan julkistusta ja innostui sen myötä myös voittajaehdokkaasta.
”Se tulee olemaan suuri nähtävyys. Rakennuksessa on hieno muoto, joka taipuu mielenkiintoisella tavalla rannan suunnassa.”
Paavilainen on tyytyväinen, että kilpailun voitti suomalainen toimisto.
Arkkitehti Henna Helander piti kilpailun ehdokkaita varovaisina. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Arkkitehtuurivaikuttaja Henna Helanderin mielestä voittaja oli ehdokkaista paras.
”Jos puhutaan yleisarkkitehtuurista, niin se on aika jykevä, vahvan oloinen ja hienostunut yhtä aikaa. En sanoisi, että kömpelö, mutta pelaa hienostuneen ja hyvin vahvan muotokielen kanssa. Se on hyvin nykypäivää.”
Helander kehuu JKMM Arkkitehtien tilallista yllättävyyttä.
”Ei koskaan pläjäytetä koko kattausta eteen, vaan aina kulman takana on jotain uutta, josta annetaan vinkkiä.”
Hän oli pettynyt nähdessään toiseen vaiheeseen edenneet ehdokkaat, joita hän piti varovaisina. Hän kuitenkin kehuu, että voittajatyö on julkisuuteen saatujen tietojen perusteella kehittynyt paljon ensimmäisestä suunnitteluvaiheesta.
Arkkitehdin mielestä rakennus asettuu historialliseen ympäristöön hienosti.
”Se täydentää ajatusta Pohjolan valkoisesta kaupungista ja Itämeren helmestä, joka on Kauppatorin ympäristön merellinen siluetti. Todella hienosti onnistunut”, hän arvioi.
Havainnekuva museon sisältä, josta aukeaa näkymä Kauppatorille. KUVA: JKMM Arkkitehdit
Helander on hämmästynyt siitä, että tuomaristo piti voittajatyön materiaaleja teräsbetonia ja kierrätettyä tiiltä kunnianhimoisina ja haasteellisina ilmastonäkökulmasta.
”Se, että niistä puhutaan haasteellisina, kuulostaa surulliselta. Toivon, että se oli vain lipsahdus, eikä oikea ajatus.”
Hänestä ne ovat kauniita materiaaleja, mutta haasteellisia ja rohkeita materiaaleja olisivat olleet esimerkiksi savi ja liimaton puu.
Hän ihmettelee myös kilpailun 60 000 euron suuruista palkintoa.
”Järkyttävän pieni summa. Olen iloinen, että siitä huolimatta toimisto on lähtenyt mukaan yleiskilpailuun ja sitä kautta ottanut riskin.”
Hänen mielestään kohtuullinen palkintosumma työmäärään nähden liikkuisi sadoissa tuhansissa euroissa.
Arkkitehti Anssi Lassila Kuva: Ville Maali
Arkkitehtitoimisto Oopeaan perustaja sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin työelämänprofessori Anssi Lassila tuntee suunnittelualueen, sillä hän oli paikalle alun perin kaavaillun Guggenheim-museohankkeen tuomaristossa kymmenen vuotta sitten.
”Tällä kertaa mukana oli jo alueen laajempi kehittämissuunnitelma, mikä asetti enemmän suuntaviivoja suunnittelutyöhön”, Lassila toteaa.
Guggenheim-kilvan aikaan pohdittiin, kuinka korkeaa tai erikoista rakentamista Etelärannan alue sietää. Lassilan mukaan nyt voittajavalinnasta näkyy, että kaupungin siluetista ei haluttu suuresti poiketa vaan raati suosi hillittyjä muotoja.
Voittajaksi valikoitunut Kumma oli myös Lassilan kolmen kärjessä. Sen lisäksi Lassila piti kattomuodoiltaan kokeellisimmista ehdotuksista Tyrsky ja City, Sky and Sea. Tyrskyssä Lassilaa ilahduttaa myös se, että taustalla oli nuorien, suomalaisten tekijöiden ryhmä.
Voittajatyön laatijoilla JKMM Arkkitehdeillä on takanaan paljon menestystä, ja toimisto on suunnitellut muun muassa Amos Rexin ja Kansallismuseon lisäosan.
”Heidän tekemiseensä on selvästi löytynyt oikeassa suhteessa uutta ja vanhaa, ja se puhuttelee. Tämä resepti on ilmeisesti aika hyvä”, Lassila toteaa.
Hän itse pitää voittajatoimiston aiempia töitä onnistuneina ja suhtautuu myös Kummaan kiinnostuneen positiivisesti.
”Rakennuksessa on tunnistettava hahmo ja ajattomuutta.”