Soittokierros kaksikielisiin kuntiin paljastaa, että suurta vastustusta ei ole, ja moni kunta näkee pakolaisissa mahdollisuuksia työvoiman ja elinvoiman lisäämiseen.
Avaa kuvien katselu
Osa kunnista toivoo, että pakolaisten sijoittamisen perusteena olisi kunnan tarve, ei pelkkä kielirajaus. Kokemukset kotoutumisesta kaksikielisillä alueilla ovat pääosin positiivisia. Kuva: Yle
- Iina Kluukeri,
- Merja Siirilä,
- Pauliina Happo
Juttu tiivistettynä
- Hallitus pyrkii ohjaamaan kiintiöpakolaisia kaksikielisiin kuntiin, mikä ei herätä suurta vastustusta kunnissa.
- Esimerkiksi Kokkola ja Vaasa ovat valmiita ottamaan enemmän kiintiöpakolaisia ja tarjoamaan kielellisiä vaihtoehtoja kotoutumiselle.
- Monet kaksikieliset kunnat tekevät hyvää työtä pakolaisten kotouttamisessa, ja työllistymismahdollisuudet ovat hyviä ruotsinkielisille.
- Kunnat korostavat, että avain onnistumiseen on resurssit kotouttamiselle, ei pelkästään kieliraja.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Hallituksen halu ohjata suurin osa kiintiöpakolaisia kaksikielisiin kuntiin ei herätä kunnissa suurta vastustusta.
Ylen Soittokierros kuntapäättäjille vahvistaa, että kiintiöpakolaisista toivotaan työ- ja elinvoimaa sekä kasvun tuojaa.
Vuosittain saapuvat kiintiöpakolaiset on aiemmin sijoiteltu eri puolille Suomea, mutta nyt tavoitteena on lisätä ruotsinkielisen kotoutumisen määrää sijoittamalla pakolaisia kaksikielisiin kuntiin.
Suomessa on 33 kaksikielistä kuntaa, joista 18 kunnassa enemmistökieli on suomi, 15 on ensisijaisesti ruotsinkielisiä. Ne sijaitsevat pääosin Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Kokkolassa valmius isompaankin määrään
Kokkolan kaupunki on ilmoittanut ely-keskukselle pystyvänsä ottamaan 20 kiintiöpakolaista vuosittain. Tänä vuonna heitä tulee kahdeksan.
– Kaupungissa on valmius ja mahdollisuudet on ottaa vastaan isompikin määrä kiintiöpakolaisia, kertoo Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotalus (sd.).
Kokkolaan tulevat saavat valita, haluavatko kotoutua suomen vai ruotsin kielellä. Nyt suurin osa kotoutuu suomeksi.
Vastuukoordinaattori Pia Salosen mukaan ruotsin kielen koulutuksen järjestämiseen tarvittaisiin kuitenkin lisäresursseja.
Myös Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Frans Villaselle (r.) hallituksen suunnitelmat sopivat. Vaasassa kotouttamista on tehty suomeksi ja ruotsiksi.
– Viime vuosina meillä on ollut 20 kuntapaikkaa, mutta vain kahdeksan saapui. Tilaa on, sanoo Villanen.
Mustasaari: ”Kymmenen vuoden kokemus on ollut hyvä”
Mustasaaren kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulrica Karpin (r.) mukaan kunnassa kokemukset pakolaisten vastaanottamisesta ovat hyvät.
– Jopa 75 prosenttia tänne tulleista on jäänyt Mustasaareen, Karp kertoo.
Hallitus on perustellut kiintiöpakolaisten keskittämistä kaksikielisiin kuntiin muun muassa kotouttamismahdollisuuksilla. Karp ei ota suoraan kantaa keskittämisen oikeudenmukaisuuteen, mutta toteaa:
– Se on poliittinen päätös hallitukselta. Pohjanmaalla olemme tottuneet siihen, että kotouttaminen on toiminut hyvin, Karp kertoo.
Avaa kuvien katselu
Kokemukset kotoutumisesta kaksikielisillä alueilla ovat pääosin positiivisia. Kuva: Anna Wikman/YleRuotsin kielellä integroituneet työllistyneet hyvin
Raasepori olisi valmis ottamaan pakolaisia aiempaa tiivimpään tahtiin ja myös nykyistä enemmän.
– Olemme täysin valmiita esittämään määrän nostoa päättäjillemme ja meillä löytyy myös tilaa, sanoo Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman.
Themanin mukaan varsinkin pienet kunnat voivat olla valmiuksien suhteen erilaisessa tilanteessa. Esimerkiksi asumiskapasiteetti voi olla kunnassa rajallinen.
– Meillä on asumisratkaisuja ja kielenopetusta. Voi olla, että joissain kunnissa tällaista rakennetta ei ole.
Theman huomauttaa, että kaksikielisissä kunnissa työllisyystilanne usein hyvä ja teollisuuden tarve työntekijöille on suuri.
– Ruotsin kielellä integroituneet ovat pääsääntöisesti työllistyneet tosi hyvin. Suomessa on pulaa ruotsinkielisestä henkilöstöstä erilaisissa palveluissa, esimerkiksi päiväkodeissa ja hoivapuolella.
Mutta pärjääkö Suomessa sillä, että osaisi pelkästään ruotsia?
– Pärjää, mutta silloin on tulevaisuudessa rajallisemmat mahdollisuudet työskennellä esimerkiksi valtion virkamiehenä tai joillakin palvelualoilla.
”Oikea kriteeri olisi kunnan kiinnostus ja tarve, ei kielirajaus”
Hanko on ottanut viimeksi vastaan kiintiöpakolaisia vuonna 2012.
Kaupunginjohtaja Simon Storen mukaan kaupungilla ei ole valmista kantaa siihen, onko kaupunki valmis lisäämään pakolaismäärää, johon se on jo sitoutunut.
Avaa kuvien katselu
Hangon kaupunginjohtaja Simon Storen mukaan riittävä resurssointi on ratkaisevaa kotouttamisessa. Kuva: Astrid Nurmi / Yle
Viime vuosina Sipooseen ei ole sijoitettu pakolaisia. Kunnanjohtaja Mikael Grannas hämmästelee hallituksen ehdotusta kiintiöpakolaisten keskittämisestä.
– Oikea kriteeri olisi kunnan kiinnostus ja tarve, ei kielirajaus. Jos ely ehdottaisi, voitteko ottaa 50 pakolaista, meidän pitäisi käynnistää asiasta keskustelu. Ja se ei olisi helppo, hän sanoo.
Pääkaupunkiseudulla työllistyminen pelkällä ruotsin kielellä voi olla vaikeampaa, arvioi kunnanjohtaja. Sipoossa kotoutujat ovat pääsääntöisesti valinneet suomen kielen.
Pedersöressä voisi helpottaa työvoimapulaa
Pedersören kunnanhallituksen puheenjohtaja Niclas Sjöskog (r.) kertoo, että kunnassa on halua ja valmiutta ottaa kiintiöpakolaisia.
Sjöskog kertoo, että Pedersöressä työvoimapula on ollut pitkään ongelmana, joten uusien asukkaiden saapumista pidetään pääsääntöisesti positiivisena asiana.
Hallituksen linja keskittää kiintiöpakolaisia juuri kaksikielisiin kuntiin ei Sjöskogin mielestä ole ongelmallinen, kunhan kunnilla itsellään on halua ja tarvetta ottaa vastaan uusia asukkaita.
– Jos kunnissa ja kaupungeissa on halua ottaa vastaan, ei siinä ole mitään väärää.