Silja Kososen odotettu mestaruus todistaa taas kerran, että suuret teot arvokisoissa edellyttävät pitäviä perustuksia, kirjoittaa Yle Urheilun Pekka Holopainen.
Avaa kuvien katselu
Täydellinen ilta ja EM-kulta. Silja Kosonen tunteili moukarifinaalin päätöskierroksen jälkeen. Kuva: EPA
Yleisurheilun EM-kisat Ylen kanavilla 10.–16.8. Katso kisojen aikataulu ja lähetystiedot.
Suomalaista yleisurheilujulkisuutta leimaa ajoittain laukalle lähtö, kun urheilija tykittää ennen arvokisoja yksittäisen tuloksen, joka liitää korkealla hänen perustasonsa yläpuolella.
Arvokisoissa on sitten otsikkotasolla hiljaisempaa.
On myös tällaisia Silja Kososia, 22. Ensimmäinen arvokisakulta ja -mitali irtosi kuluvan kauden kolmanneksi ja koko uran viidenneksi pisimmällä heitolla.
Avaa kuvien katselu
Valmentaja Jani Pihkanen on kulkenut Silja Kososen rinnalla pitkän pätkän. Yhteistyö alkoi 2018, kun urheilija oli 15-vuotias. Kuva: Antti-Aimo Koivisto / Lehtikuva
Arvokisoissa saa, voi ja joskus pitääkin venyä, mutta ylivoimainen enemmistö menestyy näissäkin EM-kisoissa aivan perustasonsa mukaisella tuloksella. Muu olisi kovin luonnotonta.
Kova perustaso on pätevin urheilupsykologi, jonka urheilija voi arvokisareissulle saada mukaansa.
Edelliskerran 1983
Kun ajatellaan suomalaisia naisyleisurheilijoita, edellisen kerran näin ”varmasta” arvokisavoitosta puhuttiin Helsingin MM-kisoissa 1983. Kyseisellä kaudella Tiina Lillak heitti 12 kertaa kovemman tuloksen kuin MM-kultaheittonsa 70,82.
Avaa kuvien katselu
EM-finaalissa kolmesti heittänyt Krista Tervo on Silja Kososelle tärkein kilpakumppani ja läheinen ystävä. Kuva: EPA
Perinteisen käsityksen mukaan huippu-urheilu-ura ei koskaan etene täysin lineaarisesti, vaan sen dramaturgiaan kuuluvat erilaiset vuoristoratamaiset vaiheet kliimakseineen, taantumisineen, pettymyksineen ja loukkaantumisineen.
Tätä juurtunutta käsitystä Silja Kosonen vie kuin kuoriämpäriä. Ura on ollut kuin autostrada.
Nähtiin väistämätön
14-7-5-5-4-5-4-1. Siinä vuonna 2021 Tokion olympiaringistä alkaneen aikuisten arvokisauran saldo.
Birminghamin lämpimässä illassa nähtiin vain se, mikä oli väistämätöntä.
Intohimoisesti viherkasveja harrastava germaanisen filologian opiskelija on 23-vuotiaana 7-kertainen aikuisten arvokisafinalisti.
Samanlainen rajun perustasonsa jatkuvaksi mitalisateeksi jalostanut urheilija oli Tero Pitkämäki. Hän kilpaili aikuisten arvokisafinaalissa 13 kertaa 2004–2017. Se on Suomen ennätyslukema.
Brisbanen olympiakisoissa 2032 Kosonen, 29, ottanee piikkipaikan pitkäksi aikaa.
Hassu laji
Naisten moukarinheittoa globaalilla tasolla dominoivat esimerkiksi tämän kauden maailmantilaston kärkikuusikon verran pohjoisamerikkalaiset ja kiinalaiset heittäjät.
Ei tarvitse maagikon kykyjä ennustaa, mitä Kosonen seuraavaksi ottaa luuppiinsa.
Avaa kuvien katselu
Kanadan Camryn Rogers on toistaiseksi maailman paras naismoukarinheittäjä. Kuva: Andrzej Iwanczuk/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press
Ylen EM-kisalähetykset ovat Birminghamistakin keränneet parhaimmillaan miljoonayleisön. Katsojakunnan enemmistöä voidaan kuvata niin, että parran väri on viimeinen. Silja Kosonen on huippuesimerkki siitä, miten tärkeää on, että vanhemmat seuraisivat lastensa kanssa myös urheilua.
Kesällä 2011 kahdeksanvuotias raisiolaistyttö näki tv:stä urheilulajia, joka näytti ”hassulta”, mutta kiehtovalta. Hän halusi päästä kokeilemaan.
Loppu on historiaa.