Asiantuntijat arvioivat, että opettajankoulutuksen aloituspaikkoja on lähivuosina vähennettävä. Ammattijärjestön OAJ:n mukaan Suomesta puuttuu opettajarekisteri.
Avaa kuvien katselu
Oppilaiden määrä vähenee, mutta monimuotoisuus ja -kielisyys kasvaa. Se lisää vaatimuksia opettajille. Kuvassa japaninkielen oppitunti Oulunkylän ala-asteella. Kuva: Kristiina Lehto / YleJuttu tiivistettynä
- Peruskouluikäisten lasten määrä vähenee, mikä vaikuttaa opettajien työnkuvaan ja työllisyyteen.
- Jyväskylän yliopisto on keskittynyt monikelpoisten opettajien koulutukseen, sillä tulevaisuudessa opettajat tarvitsevat laaja-alaisempaa osaamista.
- Opettajarekisterin puute vaikeuttaa työllisyystilanteen ennakointia, kertoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
- Opettajankoulutuksen opiskelijamääriä on vähennettävä, mutta ministeriöltä ei ole tullut ohjeita aloituspaikkojen vähentämisestä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Peruskouluikäisten lasten määrän raju putoaminen lähivuosikymmeninä muuttaa merkittävästi opettajien työnkuvaa ja työllisyysnäkymiä.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapasen mukaan pelkän luokanopettajan koulutuksen saaneiden työmahdollisuudet voivat kaventua, kun koulujen määrä vähenee.
Jyväskylän yliopistossa onkin viime vuosina panostettu niin sanottujen monikelpoisten opettajien koulutukseen.
Se tarkoittaa, että opettajalla on pedagoginen pätevyys opettaa useampaa ainetta tai, että hänellä on esimerkiksi luokanopettajan kelpoisuuden rinnalla erityisopettajan kelpoisuus.
Avaa kuvien katselu
Sirpa Eskelä-Haapasen mukaan Jyväskylän yliopisto uudistaa opettajankoulutusta vastaamaan väestön muutoksiin. Kuva: Mikko Maasola / Yle
Tällaiselle moniosaamiselle on tulevaisuudessa kasvava tarve erityisesti maaseutupaikkakunnilla, joissa koulujen oppilasmäärät ovat pieniä. Oppilaille pitää niissäkin taata yhtäläiset mahdollisuudet eri aineiden opetukseen.
– Enää ei voida ajatella opettajuutta kapea-alaisesti. Erityisesti pysyvän työsuhteen saaminen voi olla kiven alla pelkällä luokanopettajan koulutuksella, Eskelä-Haapanen sanoo.
Opettajien määrä on mysteeri
Myös opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto näkee, että oppilasmäärien väheneminen tulee vaikuttamaan opettajien työllisyyteen ja monikelpoisuudelle on aiempaa enemmän kysyntää.
Tulevaisuuden työllisyystilanteen ennakointi on kuitenkin Murron mukaan vaikeaa, sillä Suomesta puuttuu opettajarekisteri, joka kertoisi, paljonko maassa on päteviä opettajia, ja missä he maantieteellisesti ovat.
Avaa kuvien katselu
OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan opettajarekisteriä tarvitaan, jotta opettajien koulutustarvetta pystyttäisiin ennakoimaan tutkitun tiedon pohjalta. Kuva: Silja Viitala / Yle
– Tästä tilanteesta ei ole tällä hetkellä kenelläkään kokonaiskuvaa. Pidän tätä aivan käsittämättömänä, Murto sanoo.
Opettajankoulutusta on leikattava
Eskelä-Haapanen pitää selvänä, että opettajankoulutuksen opiskelijamääriä on tulevaisuudessa vähennettävä.
Hän toivoo ministeriöltä näkemystä siitä, kuinka paljon ja milloin vähennyksiä tehdään. Myös opettajankoulutuksen järjestäjät pohtivat asiaa.
– Meidän pitäisi yhdessä kriittisesti tarkastella, kuinka paljon ja minkälaista opettajuutta tarvitaan eri puolilla Suomea, Eskelä-Haapanen sanoo.
Toistaiseksi ministeriöltä ei ole tullut opetuksen järjestäjille ohjetta aloituspaikkojen vähentämisestä.
Kunnat sen sijaan ennakoivat jo oppilasmäärien laskua. OAJ:n Murron mukaan sen näkyy muun muassa siinä, että uusia opettajien virkoja ei avata, vaikka tarvetta olisi.
– Määräaikaisuuksia ketjutetaan aivan tarpeettomasti. Se ei todellakaan lisää opettajan ammatin houkuttelevuutta, Murto sanoo.
Opettajien työllisyydessä on jo nyt nähty laskua erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella, jossa opettajia on irtisanottu koulutusleikkausten takia.
Murto kertoo, että ammattijärjestö seuraa työllisyystilannetta aktiivisesti. Isoa huolta ei vielä ole.
– Eivät lapset kokonaan katoa, mutta meidän täytyy ennakoida muun muassa tarvittavia koulutusmääriä.
Murto toivoo, ettei oppilasmäärän vaikutus opettajien määrään olisi suoraviivainen. Hän pitää tärkeänä, että koulutusta tarkasteltaisiin kokonaisuutena, muun muassa maahanmuutto huomioiden.
Esimerkiksi ryhmäkokoja pitäisi Murron mielestä pienentää nykyisestä. Merkittävä määrä opettajia on myös eläköitymässä lähivuosina, ja vielä tällä hetkellä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa.
Peruskoulun ajatus oli tarjota laadukasta ja tasalaatuista opetusta kaikkialla Suomessa. Onko tämä vaarassa? Näin vastaa tutkimusprofessori Taina Saarinen Jyväskylän yliopistosta: