Turun yliopiston tutkijat kartoittivat, miten rintamaidon proteiinit muuttuvat synnytyksen jälkeisistä ensimmäisistä päivistä imetyksen myöhempiin vaiheisiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten äidin terveydentila, raskausdiabetes ja lihavuus, vaikuttavat maidon koostumukseen.
Rintamaito koostuu sadoista erilaisista proteiineista, jotka tukevat imeväisen kehitystä. Maidon proteiinikoostumus muuttuu imetyksen edetessä, mutta myös äidin aineenvaihdunta voi vaikuttaa koostumukseen. Tätä on kuitenkin toistaiseksi tutkittu melko vähän.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin rintamaidon proteiinien kehitystä kolostrumista, eli ensipäivien rintamaidosta kypsään maitoon sekä tutkittiin, miten äidin raskausdiabetes ja painoindeksi vaikuttavat rintamaidon koostumukseen. Tutkijat analysoivat uuden menetelmän avulla lähes 3 500 proteiinia sekä kolostrumista että kypsästä maidosta kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Yli tuhannen proteiinin pitoisuus muuttui imetyksen aikana; näin ollen ensimaidossa ja kypsässä rintamaidossa oli osin eri proteiineja. Ensimaidossa oli erityisesti proteiineja, jotka tukevat vauvan immuunijärjestelmän käynnistymistä. Näihin proteiineihin kuuluivat vasta-ainetuotantoa edistävät ja taudinaiheuttajilta suojaavat proteiinit, jotka helpottavat hyödyllisten bakteerien asettumista suolistoon. Kypsässä maidossa sen sijaan korostuivat proteiinit, jotka liittyvät rasva-aineenvaihduntaan ja ruoansulatukseen – heijastellen vauvan nopeaa kasvua ja muuttuvia ravinnontarpeita.
– Raskausdiabetes ja kohonnut painoindeksi näkyivät proteiinien pitoisuuksissa hienovaraisina eroina, mutta niiden vaikutus jäi vähäisemmäksi kuin imetyksen vaiheisiin liittyvät muutokset, toteaa väitöskirjatutkija Timo Seitz tiedotteessa.
Tutkijat havaitsivat kypsässä maidossa yhteyden HDL-kolesterolin – niin sanotun “hyvän kolesterolin” – muodostumiseen äideillä, joilla oli sekä raskausdiabetes että ylipaino.
– Tämä viittaa siihen, että äidin aineenvaihdunta voi jättää mitattavan jäljen rintamaidon koostumukseen. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mikä merkitys havainnoilla on lapsen myöhemmälle terveydelle, pohtii väitöskirjatutkija Jenni Viitaharju.
Tulokset korostavat imetyksen tärkeää roolia vauvan immuunijärjestelmän ja aineenvaihdunnan tukemisessa. Ne avaavat myös uusia tutkimuslinjoja sen selvittämiseksi, miten äidin terveydentila vaikuttaa rintamaidon koostumukseen ja mahdollisesti lapsen terveyteen pitkällä aikavälillä.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa ja julkaistiin Molecular Nutrition & Food Research -lehdessä 1. syyskuuta.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)