Jampan eläinhoitolan puhelin on pirissyt viime päivinä tiuhaan tahtiin. Kymmenet mikkeliläiset ovat ilmaisseet huolensa Mikkelin keskustassa nähdyistä lokinpoikasista.
– On hyvä, että ihmiset huolehtivat. Näillä lokinpoikasilla ei kuitenkaan ole hätää. Ne osaavat näyttää surkeilta, mutta emo ruokkii niitä puolen tunnin välein, Jarmo Lautamäki vakuuttaa.
Poikaset viihtyvät kävelykadun tuntumassa. Välillä ne on nähty Maaherrankadulla Akselin ja Stellan kauppakeskusten välissä, välillä Carlsonin kulmalla.
Luota emoon, älä ruoki
Kyseessä ovat Lautamäen mukaan naurulokin poikaset. Joukossa oli viime viikolla myös kalalokin poikanen, mutta se lienee isompana jo liihottanut omille teilleen.
Naurulokitkin osaavat jo lentää, mutta siivet ja sulkapeite eivät vielä ole tarpeeksi vahvoja Saimaalle siirtymiseen.
– Reilun viikon kuluessa niiden pitäisi aloittaa lentoharjoitukset. Sen jälkeen ne siirtyvät luontaisemmille asuinalueilleen, Lautamäki sanoo.
Tärkeintä on antaa emon huolehtia poikasistaan. Emo käy kalassa ja tiputtaa poikasille kalan noin puolen tunnin välein. Poikanen hotkaisee kalan kokonaisena muutamassa sekunnissa. Sen vuoksi näyttää, ettei sillä olisi koskaan ruokaa.
– Pahinta mitä ihminen voi tässä tilanteessa tehdä, on poikasten ruokkiminen. Jos niille antaa pullanmuruja tai kioskiruokaa, ne pahimmillaan alkavat vieroksua emon tuomaa ruokaa ja jäävät pysyvästi keskustaan, Lautamäki varoittaa.
Kala vahvistaa poikasten sulkia, jotta ne kantaisivat lintuja vedessä. Liian hentoinen sulkapeite imee itseensä vettä ja poikanen hukkuu. Myöskään siivet eivät kehity kioskiruoalla, joten poikanen ei välttämättä opi lentämään.
– Puhutaan niin sanotuista harsosiivistä. Tilanne voi korjaantua aikaisintaan seuraavan sulkasadon myötä, eli vuoden päästä, selittää Lautamäki.
Viikonloppuna poikasille oli tuotu kadunvarteen vesikippo. Se ei ole haitaksi, muttei myöskään tarpeen. Poikaset saavat riittävästi nestettä syömästään kalasta.
Haukka katolla karkottaa
Lautamäki myöntää, että poikasten kasvupaikkana Mikkelin keskusta on todella huono. Niitä ei kuitenkaan voi siirtää pois, sillä emo ei löytäisi niitä kauempaa, esimerkiksi Kirkkopuistosta. Myöskään eläinhoitolaan niitä ei voida ottaa.
– Poikaset eivät ole loukkaantuneita eikä niillä ole hätää. Kunnossa olevan rauhoitetun linnun ottaminen hoitoon olisi laitonta, hän muistuttaa.
Ensi vuotta varten Lautamäellä on vinkki lokkien ohjaamiseen kauemmas keskustasta. Katoille asennettava haukanmallinen karkotin on hänen mukaansa tehokas lokkeja vastaan.
– En ole nähnyt yhtään lokinpesää katoilla, missä on pitkän alumiinivarren päässä haukanmuotoinen karkotin. Lokki pelkää sitä ja etsii pesänsä muualta. Samoin käy, jos lokki näkee ihmisen katolla pesäpaikkaa etsiessään, Lautamäki vakuuttaa.
Karkottimet on syytä asentaa heti alkuvuodesta. Ensimmäiset tarkkailijalokit aloittavat pesäpaikkojen etsinnän jo maaliskuussa.