Vaikka naalin suojelutaso arvioitiin edelleen huonoksi, kehityssuunta on vuosia kestäneiden aktiivisten suojelutoimien ansiosta paranemaan päin.
Saimaannorppakanta on kasvanut, mutta poikas- ja pyydyskuolleisuus hidastavat kannan elpymistä ja voivat jopa pysäyttää populaation kasvun, Metsähallitus kertoo. Kuva: Mikko Nikkinen
Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat osallistuivat Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivien raporttien laadintaan tekemällä luontokartoituksia luonnonsuojelualueilla ja kokoamalla tietoja myös suojelualueiden ulkopuolelta.
Metsähallituksen erityisosaamista ovat muun muassa pohjoiset lajit ja luontotyypit sekä rannikkoluonto, saimaannorppa ja monet metsien ja soiden lajit.
Luonto- ja lintudirektiivien raportit toimitetaan Euroopan komissiolle kuuden vuoden välein, ja tuorein raportointi käsittää vuodet 2019–2024.
Naalin tilanne on parantunut edellisen raportointikerran jälkeen, kun naali on palannut pesimään Suomessa.
Vaikka naalin suojelutaso arvioitiin edelleen huonoksi, kehityssuunta on vuosia kestäneiden aktiivisten suojelutoimien ansiosta paranemaan päin. Suomen naalikannan tulevaisuudennäkymät riippuvat koko Fennoskandian populaation tilanteesta ja uusien yksilöiden leviämisestä yli valtakunnanrajojen.
“Suomessa on pesinyt 3–4 naaliparia vuodesta 2022 lähtien”, kertoo Luontopalveluden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen Metsähallituksen tiedotteessa.
Norpat ovat palanneet pesimään useille alueille, joilta ne aiemmin hävisivät ihmistoiminnan seurauksena.
Saimaannorppakanta on suojelutoimien ansiosta kasvanut lähes 500 yksilöön. Norpat ovat palanneet pesimään useille alueille, joilta ne aiemmin hävisivät ihmistoiminnan seurauksena.
Siitä huolimatta saimaannorpan suojelutaso arvioitiin edelleen huonoksi, sillä yksilömäärä on yhä pieni. Ilmastonmuutos lisää poikaskuolleisuutta. Lisäksi norppia kuolee edelleen kalastajien pyydyksiin.