Jääkaapin kokoisessa kaapissa yrtit kasvavat pystyseinämässä. Kun basilikan nappaa alustastaan, ilmoille pöllähtää vesihöyryä. Tätä on vertical farming.
Kasvatuskaappi on Arctic Farming -yrityksen pitkän kehittelyn tulos. Maailmalla yrttejä ja vihanneksia on kasvatettu pystyssä ja sisätiloissakin vuosia, mutta suomalaistuotteen valttina on se, että multaa ei tarvita lainkaan.
Teknologia on tuttu kotien ilmankostuttimista. Keraaminen kiekko värisee ja muuttaa veden hyvin hienojakoiseksi usvaksi. Ravinteet ja happi kulkevat usvan mukana. Valo on lediä.
Arctic Farming on veljesten, Oliver ja Daniel Rotkon, perustama yritys. Kasvatuskaappeja on jo muutamissa ravintoloissa ja hotelleissa, muun muassa Helsingissä kalliin pään St. Georgessa. Kaappeja on viety ulkomaillekin.
Mutta firman tähtäin on vielä ulkomaitakin kauempana, avaruudessa ja mahdollisesti 30-luvulla Kuuhun rakennettavassa tukikohdassa. Tai vieläkin kauempana, Marsiin matkaavassa aluksessa ja lopulta Punaisella planeetalla.
Idea ruokapöydässä
Hurja unelma sai alkunsa Rotkojen vanhempien kotona.
Perheen tuttu arkkitehtuurin professori oli visioinut autotonta tulevaisuutta kaupunkeihin. Se vapauttaisi runsaasti maanalaista tilaa, jolle pitäisi löytää uusia käyttötapoja. Ruoka, viljely olisi sellainen.
– Hän oli maininnut tästä äidille ja äiti mainitsi siitä meille ruokapöydässä. Äiti kyllä jaksaa muistuttaa, että idea oli hänen, veljekset kertovat.
2010-luvun loppupuolella Oliver Rotko oli viimeistelemässä kaupallisia opintojaan Aalto-yliopistossa. Kurssilla piti keksiä bisnesidea, ja sisäviljely nousi esiin. Biologiveli Danielin avulla syntyi ajatus, josta professorit innostuivat.
Sattuma toi vastaan rahoittajan. Huippukokki ja ravintolavaikuttaja Henrik Poulsen innostui hullulta vaikuttavasta ideasta ja huimasta tiimistä. Poulsen on nykyään Arctic Farmingin hallituksen puheenjohtaja.
Yhtiössä on mukana myös veljesten isän, ravintola-alalla meritoituneen Antti Rotkon perustama yritys.
Avaa kuvien katselu
Arctic Farmingin kehittämässä kasvatuskaapissa ei käytetä multaa, Oliver Rotko kertoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Sattumien sarjaa jatkoi myös koronaepidemia. Se pakotti Arctic Farmingin pariksi vuodeksi vetäytymään ja hiomaan tuotettaan, mikä osoittautui lähes onnenpotkuksi.
Epidemiavuosina kerättiin oppia, haastateltiin ihmisiä, ostettiin pari aiemmin menestynyttä konkurssipesää ja imettiin niiden tietotaito.
Kuuhun on pitkä matka
Firman kuudesta työntekijästä kolmella on avaruustaustaa työn tai opiskelun kautta, joten se tuli tähtäimeksi luontaisesti.
Itä-Suomen yliopiston filosofian maisterin ja meneillään olevien biologian tohtoriopintojen lisäksi Daniel Rotko on suorittanut maisterin tutkinnon kansainvälisessä avaruusyliopistossa Ranskan Strasbourgissa ja päässyt jatkokierrokselle Euroopan avaruusjärjestön ESAn astronauttihaussa.
– Minulla on ollut kaksi kiinnostuksen aihetta, toinen on luonto ja toinen avaruus. Luonto on aina vienyt voiton, mutta avaruus on aina roikkunut siellä mukana. Nyt olen löytänyt vihdoin viimein tavan yhdistää ne, Daniel Rotko sanoo.
Mutta että Kuuhun? Sinne on pitkä matka.
Veljekset myöntävät tavoitteen kovuuden, mutta haluavat olla keihäänkärjessä. Myöhemmin kisaan lähteminen on todennäköisesti liian myöhäistä.
– Päästäänkö me täältä pienestä Pohjolasta ponkaistua sinne kaikkien paikallisten firmojen ohi, se voi olla haastavaa. Mutta jos ei yritä, ei myöskään onnistu, Daniel Rotko sanoo.
Avaa kuvien katselu
Daniel Rotko osallistui Euroopan avaruusjärjestön astronauttihakuun ja pääsi jatkokierroksille. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Jalka on jo ESAn oven välissä. Vuosi sitten Arctic Farming pääsi mukaan avaruusjärjestön yrityskiihdyttämöön. Verkkoja on heitetty vesille ja ensimmäisiä yhteyksiä on otettu Yhdysvaltain avaruushallintoon NASAan.
Muun muassa Elon Muskin SpaceX on osoittanut, että kilpajuoksu avaruuteen on täydessä vauhdissa. Lähivuosina avaruuteen lähetetään ensimmäiset kaupalliset avaruusasemat.
Rotkot arvelevat, että ESAn ja NASAn hohdosta huolimatta heillä on enemmän mahdollisuuksia yksityisellä puolella.
Sitä ennen kasvatuskaappia pitää kehittää. Veden käyttäytymisessä painottomuudessa on ongelmansa ja ravintoloihin suunnitellun, teräksisen kaapin painosta pitää raapia yli puolet pois.
– Sen pitää olla helppokäyttöinen, sen pitää olla helposti huollettavissa ja pestävissä. Jos jokin asia hajoaa, niin se pitää olla korjattavissa, Oliver Rotko selittää.
Kuuhun pääsy vaatii myös kärsivällisyyttä, tekijöiltä ja rahoittajilta. Ensimmäinen tukikohta kiertolaiselle valmistunee 30-luvulla.
Matt Damon kasvatti perunoita Marsissa
Miksi avaruudessa pitää kasvattaa ruokaa?
Ensimmäinen syy on paino. Tavarakilon vieminen avaruuteen maksaa 20 000 euroa, joten järkevämpää on tehdä paikan päällä se, minkä voi.
Toiseksi avaruusaluksen tai tukikohdan suljetussa järjestelmässä kasvit nappaavat ilmasta hiilidioksidia.
Kolmas syy on ilmeinen: ravinnon saanti. Yksin Marsissa -elokuvassa Matt Damonin esittämä astronautti viljeli perunaa henkensä pitimiksi. Avaruudessa tuore salaatti tai yrtti tuo vaihtelua valmisruokaan.
Avaruudessa maku- ja hajuaisti kärsivät, koska painottomuus nostaa veren jaloista ylöspäin ja tukkeuttaa nenän. Silloin itse kasvatettu chili maistuu.
Viimeinen syy on psykologinen. Vaikka avaruusmatkaajat ovat superihmisiä, huippuunsa valmennettuja ja koulutettuja, ympäristö on ankarin mahdollinen. Aluksen ohuiden seinien toisella puolella on kuolema. Lennot ovat pitkiä, joistakin kuukausista tulevaisuudessa jopa vuosiin.
Vihreä väri ja kasvien tuoksu lievittävät stressiä. Luonto auttaa myös avaruudessa.
– Avaruusasemalla voi laittaa silmät kiinni ja tuntea olevansa vaikka keskellä Central Parkia, Oliver Rotko sanoo.