Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kolme maata on ilmoittanut jättävänsä Euroviisut 2026 väliin, jos Israel osallistuu kilpailuun.
Espanja harkitsee vetäytymistä, mikä olisi merkittävää, sillä se on yksi kilpailun suurimmista rahoittajista.
Ylen Johanna Törn-Mangsin mukaan Suomessa ei ole vielä käyty laajaa keskustelua ensi vuoden osallistumisesta.
Yle on vienyt EBU:lle viestiä siitä, minkälaisia keskusteluja Suomessa on käyty Israelin osallistumisesta Euroviisuihin.
Kolmen maan yleisradioyhtiöt ovat kertoneet jättävänsä Euroviisut väliin, jos Israelia ei suljeta laulukilpailusta.
Perjantaina iltapäivällä Hollannin yleisradioyhtiö julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi, ettei maa osallistu vuoden 2026 Euroviisuihin, jos Israel on niissä mukana.
Jo aiemmin syyskuun aikana Irlannin ja Slovenian yleisradioyhtiöt olivat ilmoittaneet, etteivät maat osallistu ensi vuoden Euroviisuihin, jos Israel jatkaa kilpailussa.
Tämän lisäksi esimerkiksi Islannin yleisradioyhtiö on sanonut maan harkitsevansa vetäytymistä Euroviisuista, jos Israel on mukana.
Espanjan kulttuuriministeri Ernest Urtasun on julkisesti kyseenalaistanut maansa osallistumisen Euroviisuihin, jos Israel on niissä mukana.
Espanjan jättäytyminen pois kilpailusta olisi isompi asia kuin muut tähän mennessä ilmoitetut käänteet, koska Espanja on yksi viidestä Euroviisujen rahoittajamaasta, jotka kantavat suurimman taloudellisen vastuun kilpailujen järjestämisestä.
Ministeri korosti, että lopullisen päätöksen kilpailusta poisjäämisestä tekee maan yleisradioyhtiö.
Torstaina Espanjan yleisradioyhtiön edustaja sanoi The Guardianille, ettei yhtiö kommentoi tällä hetkellä, aikooko Espanja osallistua kisaan.
Israelin osallistuminen Euroviisuihin on ollut äänekkään arvostelun kohteena siitä lähtien, kun Gazan sota käynnistyi lokakuussa 2023.
Israelin iskut ovat surmanneet ainakin kymmeniätuhansia, ja valtaosa gazalaisista on joutunut pakenemaan saarretun alueen sisällä vähintään kertaalleen Israelin toimien vuoksi.
Kansanmurhatutkijoiden järjestö IAGS arvioi hiljattain, että Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazan kaistalla. Viime kuussa YK julisti, että Gazan kaupungin alueella on nälänhätä.
Israelin osallistuminen Euroviisuihin on johtanut kahtena viime kertana mielenosoituksiin euroviisuareenoiden ulkopuolella, kansallisiin vaatimuksiin Euroviisujen boikotoinnista sekä konflikteihin eri maiden artistien ja Israelin delegaation välillä.
Samalla Israel on saanut voimakasta tukea äänestäjiltä: vuonna 2024 maa sai yleisöltä toiseksi eniten ääniä, vuonna 2025 eniten. Tänä vuonna se ei voittanut siksi, että asiantuntijaraadit antoivat maalle vähän pisteitä.
Tuloksen selviämisen jälkeen Israelia syytettiin äänten masinoimisesta poliittisella kampanjoinnilla. Euroopan yleisradioliitto EBU:n tutkimuselin Spotlight päätyi toteamaan, että Israelin ääntenkalastelu oli hallitusvetoista.
EBU on pysynyt tiukkana siinä, että Israelilla on oikeus osallistua epäpoliittiseksi julistettuun laulukilpailuun.
Toistaiseksi yksikään maa ei ole boikotoinut Euroviisuja Israelin osallistumisen vuoksi.
Irlanti ei osallistu Euroviisuihin ensi vuonna, jos Israel on kisassa mukana. Vuonna 2024 maata edusti Bambie Thug. Kuva: Juha Salminen / Sanoman arkisto
Euroviisujen johtaja Martin Green sanoi tällä viikolla, että keskustelut EBU:n jäsenmaiden kanssa ovat käynnissä siitä, kuinka kilpailuun liittyvät ”geopoliittiset jännitteet” ja osallistumiskysymykset ratkaistaan.
Tähän saakka EBU:n jäsenmaiden on pitänyt päättää lokakuun puoliväliin mennessä, osallistuvatko ne Euroviisuihin. Tänä vuonna päätösaikaa on pidennetty joulukuun puoliväliin saakka.
Israelin yleisradioyhtiö on jo ilmoittanut maan aikovan osallistua Euroviisuihin myös ensi vuonna.
Laajamittainen euroviisuboikotti asettaisi kyseenalaiseksi sen, missä muodossa ensi toukokuussa Wienissä pidettävä laulukilpailu aiotaan järjestää.
Euroviisujen yhteydessä on järjestetty laajoja Palestiina-mielenosoituksia kahtena viime vuonna. Kuva Baselista keväältä 2025. Kuva: Juha Salminen / Sanoman arkisto
Suomessa yksi Euroviisuihin osallistumisesta päättävistä henkilöistä on Ylen Kulttuuri ja asia -yksikön johtaja Johanna Törn-Mangs. Hän sanoo, että Suomi ilmoittaa Euroviisuihin osallistumisesta omalla aikataulullaan.
”Isoa päätökseen tähtäävää keskustelua ei ole toistaiseksi käyty”, hän sanoo.
Törn-Mangs ei halua spekuloida muiden maiden päätösten vaikutuksilla Suomen tilanteeseen. Hän sanoo, että keskustelu käydään joulukuun puoliväliin mennessä, jolloin päätös on tehtävä.
Törn-Mangsin mukaan Yle on käynyt EBU:n kanssa luottamuksellisia keskusteluja, ja EBU on kuullut Ylen näkemyksiä Euroviisujen tulevaisuudesta. Euroviisuihin osallistuneet maat ovat myös jakaneet kokemuksia viime vuosien tapahtumista.
”Olemme vieneet EBU:lle viestiä siitä, minkälaisia keskusteluja Suomessa on käyty tästä aiheesta”, hän sanoo.
Törn-Mangs korostaa, että Uuden musiikin kilpailu on itsenäinen tapahtuma, joka järjestetään riippumatta siitä, mikä tilanne on Euroviisujen kanssa. Yle korosti UMK:n erillisyyttä Euroviisuista myös Törn-Mangsin edeltäjän Ville Vilénin aikana.
Tammikuussa 2024 Vilén sanoi, että ”Suomen poisjääminen kilpailusta olisi mahdollista, jos konflikti Gazassa yhä pahenee”.
Onko Suomen poisjääminen nyt todennäköisempää, kun konflikti Gazassa on pahentunut sitten tammikuun 2024?
”Emme ole käyneet isoa päätökseen tähtäävää keskustelua”, Törn-Mangs toistaa kommenttinsa.
”Keskeistä on se, mikä on Ylen tehtävä: tukea suomalaista kulttuuria ja musiikin tekemistä. Emme tietenkään hyväksy sodasta aiheutuvaa kärsimystä, mutta tehtävämme ei ole ottaa kantaa poliittisissa kysymyksissä.”