Venäjän presidentti Vladimir Putinin ylistämä kokeellinen Oreshnik-ohjus, jolla Venäjä iski Ukrainaan marraskuussa, tehtiin venäläisyrityksissä, jotka luottavat edelleen länsimaalaisiin tuotantolaitteisiin, taloussanomalehti Financial Times (FT) kertoo analyysissaan.
FT:n mukaan Venäjän asekehityksen johtavat instituutit, Moskovan lämpötekniikan instituuti ja Sozvezdie, ovat etsineet työntekijöitä, joilla on tuntemusta saksalaisten ja japanilaisten yritysten metallintyöstöjärjestelmistä. Ukrainan tiedustelu on nimennyt nämä instituutit keskimatkan ballistisen Oreshnik-ohjuksen pääasiallisiksi kehittäjiksi.
FT:n mukaan instituuttien avoimet työpaikat havainnollistavat, kuinka Kremlin sotakoneisto on edelleen erittäin riippuvainen pakotteiden alaisesta ulkomaisesta teknologiasta.
Venäjän asekehitys on riippuvainen etenkin tietokoneiden numeerisen ohjauksen teknologiasta, jonka avulla tehtaat voivat muotoilla nopeasti materiaaleja korkealla tarkkuudella, mikä on Oreshnik-ohjuksen tuotannon kannalta kriittisen tärkeää.
Oreshnik perustuu asiantuntijoiden mukaan Venäjän aiemmin kehittämään RS-26 Rubezh -monikärkiohjukseen, eli se ei ole niin uusi kuin Putin antaa ymmärtää.
Venäjä iski Oreshnikilla 21. marraskuuta Keski-Ukrainassa sijaitsevaan Dnipron kaupunkiin. Isku jäi sotilaalliselta merkitykseltään vähäiseksi.
Riippumattoman venäläismedia The Moscow Timesin mukaan isku oli osa Venäjän asevoimien ja tiedustelun propagandakampanjaa, jonka tarkoituksena oli painostaa länsimaiden johtajia ja kansalaisia. Venäjä on väittänyt iskun olleen vastaus länsimaiden päätökselle sallia Ukrainan iskeä länsimaisilla aseilla syvälle Venäjän alueelle.
Venäjällä arvioidaan olevan vain kourallinen Oreshnik-ohjuksia. Ohjuksen ominaisuuksia julkisesti kehunut Putin on väittänyt, että ohjuksen massatuotanto on määrä aloittaa.