Yhtiöt ovat olleet eri mieltä siitä, kumman vastuulle kuuluu niin sanottu järjestelmäsuoja, joka turvaa kantaverkkoa Olkiluoto 3:n mahdollisessa vikatilanteessa.
Avaa kuvien katselu
TVO:n näkemyksen mukaan vastuu kantaverkon kehittämisestä sekä suojauksesta kuuluu Fingridille. Kuva: TVO
Markkinaoikeus on muuttanut Energiaviraston päätöstä siitä, kenen vastuulla ovat sähkön kantaverkon suojausjärjestelmään liittyvät velvoitteet.
Kyseessä on kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Teollisuuden Voiman välisestä kiistasta.
Yhtiöt ovat olleet eri mieltä siitä, kumman vastuulle kuuluu niin sanottu järjestelmäsuoja, joka turvaa kantaverkkoa Olkiluoto 3:n mahdollisessa vikatilanteessa.
Energiavirasto päätti viime vuoden lopulla, että OL3:n suurimmat kulut kuuluvat TVO:lle. TVO valitti päätöksestä markkinaoikeuteen.
– Markkinaoikeuden päätös oli pettymys. TVO tutustuu seuraavaksi päätöksen perusteluihin tarkkaan ja pohtii mahdollisia jatkotoimia, sanoo TVO:n lakiasiainjohtaja Ulla-Maija Moisio tiedotteessa.
TVO:n näkemyksen mukaan vastuu kantaverkon kehittämisestä sekä suojauksesta kuuluu Fingridille.
Kiistan ytimessä on raha eli se, kuka maksaa järjestelmäsuojan kustannukset. TVO:n mielestä suojan toteuttaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset kuuluvat Fingridille. Nykymallissa suurimman osan kuluista on maksanut TVO.
Sekä TVO että Fingrid ovat valittaneet kustannusten jakautumisesta. Markkinaoikeus käsittelee tätä yhä.
Fingrid: Kantaverkko ei kestä OL3:n tehoa
Kantaverkkoyhtiö Fingridin näkemyksen mukaan kantaverkko ei nykyisellään ole valmis OL3:n täyden tehon eli 1600 megawatin tuotantoon.
Fingrid katsoo, että OL3:n tuotannon ylittäessä 1300 MW:n tehon tarvitaan kantaverkkoon suojausta, joka varmistaa kantaverkon toimivuuden myös mahdollisissa häiriötilanteissa.
Suojaus toteutetaan nykyisin pudottamalla sovitun teollisuuden kulutusta ja esimerkiksi akkulaitosten avulla.
Viimeisten kuukausien aikana OL3:n tehoa on alennettu usein Fingridin vaatimuksesta, koska Fingridin toteuttama suojaus ei ole ollut täysimääräisesti käytössä. Näin voi käydä esimerkiksi, kun suojausjärjestelmässä mukana olevia teollisuuslaitoksia on huoltoseisokissa.