Kuudentoista suomalaistutkijan raportti varoittaa Venäjän muuttuvan yhä avoimemmin vihamieliseksi.

Tutkijoiden luoman yhden kehityskulun mukaan Venäjä lähettäisi Suomelle vaatimuksen turvatakuista ja Suomen kieltäydyttyä aloittaisi hyökkäyksen Pohjois-Suomeen. Kuva sotilasparaatista Pietarista. AOP

  • Suomen turvallisuusympäristöä vuonna 2040 läpikäyvässä raportissa varoitetaan Venäjän muuttuvan entistä vihamielisemmäksi ja lisäävän sotilaallista suorituskykyään lähialueilla.
  • Tutkijoiden tekemässä ”Sota Euroopassa” -skenaariossa Venäjä hyödyntää Yhdysvaltojen irtautumista Euroopan puolustuksesta ja hyökkää Pohjois-Suomeen, Baltiaan sekä Puolaan.
  • Ennen hyökkäystä Venäjä vaatii Suomelta Baltian turvatakuita, joihin ei suostuta.
  • Toisessa ”Epävarmuus jatkuu” -skenaariossa avointa sotaa ei syty, mutta Venäjä lisää voimakkaasti sodan kynnyksen alapuolella tapahtuvaa hybridivaikuttamista.

Suomalaistutkijoiden tuoreessa tutkimusraportissa esitetään Suomen kannalta järkyttävä kehityskulku eli skenaario siitä, miten Venäjä voisi aloittaa suursodan Euroopassa Natoa vastaan ja hyökätä myös Suomeen.

Tilannetta edeltäisi Venäjän julistautuminen voittajaksi Ukrainan sodassa ja Yhdysvaltain johtavan aseman heikentyminen suurvaltojen välillä Kiinan noustua sen rinnalle. Samalla Kiina olisi ottanut haltuunsa Taiwanin saaren ja laajentanut sotilaallista läsnäoloaan ympäri maailmaa.

Skenaariossa Kiinan vaikutusvallan noustua Yhdysvallat on pyrkinyt erilaisiin sopimuksiin sen kanssa ja samalla ryhtynyt irtautumaan Euroopan puolustamisesta ydinaseita lukuun ottamatta. Raportissa käydään läpi, miten Venäjä käyttää tilannetta hyväkseen ja pyrkii laajentamaan vaikutuspiiriään Euroopassa. Osana tätä Venäjä lähettää Suomelle ja Baltian maille vaatimuksen turvallisuustakuista luoteisen suuntansa turvaamiseksi.

Suomi kuitenkin kieltäytyy takuukeskusteluista Venäjän kanssa. Turvatakseen strategiset etunsa Kuolan niemimaalla Venäjä käynnistää hyökkäyksen Pohjois-Suomeen, tavoitteenaan edetä nopeasti Suomen ja Ruotsin kautta kohti Norjan rannikon satamia.

Myös Baltian maat hylkäävät uhkavaatimuksen, ja Venäjä aloittaa hyökkäyksen niihin, pääasiallisena kohteenaan Suomenlahden rannikko.

Venäjän hyökkäyksiin johtava kehityskulku on osa toista tuoreen tutkimuksen pääskenaarioista. Sen otsikko on ”Sota Euroopassa”. Toisen pääskenaarion otsikko on ”Epävarmuus jatkuu”. Siihen ei sisälly suoria sotatoimia, mutta Venäjän arvioidaan lisäävän voimakkaasti sodan kynnyksen alapuolella tapahtuvia hybriditoimiaan. Tämän takia sodan uhka on siinäkin kasvanut. Tässä vaihtoehdossa Yhdysvallat on edelleen johtava suurvalta, mutta Kiinan takia sen painotukset ovat Tyynenmeren ja Intian suunnalla.

Majuri Antti Pihlajamaan johtaman tutkimusryhmän Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle laatimassa Suomen toimintaympäristö 2040 -tutkimuksessa arvioidaan Suomen turvallisuusympäristöä vuonna 2040. Tutkijoiden mukaan Venäjä on tuolloin todennäköisesti entistä vihamielisempi toimija, ja se lisää sotilaallista voimaansa Suomen lähialueilla. Tämän myötä sotilaalliset jännitteet kasvavat jatkuvasti.

Pitkä kulutussota

Tutkijoiden laatiman toisen pääskenaarion ”Sota Euroopassa” mukaan Venäjä valtaisi Suwalkin käytävän ja hyökkäisi sekä Baltian maihin että Suomeen. Venäjä tekisi myös kaukovaikutteisia iskuja Itämeren alueen maihin sekä ottaisi Kiinan avulla Huippuvuoret haltuunsa. Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen mukaan uudessa tutkimuksessa tunnistettiin viisi laajaa Suomen toimintaympäristöä muovaavaa muutostekijää. Näitä ovat suurvaltakamppailu, turvallisuusympäristöstä nousevat uhkat, Suomen liittolaissuhteet, sodankäynti ja suorituskyvyt sekä yhteiskunta ja kokonaismaanpuolustus. Pääskenaariot laadittiin näiden pohjalta.

Sota Euroopassa -vaihtoehdossa k äydään läpi, miten Venäjän joukot uhkaavat pääkaupunki Tallinnaa valloitettuaan Viron itärajalla sijaitsevan Narvan kaupungin. Samanaikaisesti Venäjä pyrkii estämään Naton toimintavapauden Pohjois-Euroopassa hyökkäämällä Puolaan Kaliningradin eteläpuolelta ja myös eristämällä Suomen sekä Baltian maat kaukovaikutteisten aseiden iskuilla.

Venäjä keskittää Itämeren alueen taisteluihin joukkoja muista sotilaspiireistä varmistaakseen hyökkäyksen jatkamisen edellytykset. Sen hyökkäys perustuu laajamittaisten kineettisten eli fyysisten vaikutusten käyttöön, joita tukee rajallinen määrä korkean teknologian suorituskykyjä.

– Venäjä varautuu tarvittaessa pitkäaikaiseen kulutukseen johtavaan sodankäyntiin tavoitteidensa saavuttamiseksi ja uhkaa käyttää ydinaseita, skenaariossa todetaan.

Natolla vaikeuksia

Maltillisemmassa pääskenaariossa Venäjä kiihdyttäisi sodan kynnyksen alapuolella olevia erilaisia hybridioperaatioitaan ympäri Eurooppaa. Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Uhkaavammassa skenaariossa tutkijat käyvät myös läpi, miten Venäjä olisi hyödyntänyt Yhdysvaltojen vetäytymistä Euroopasta. Vaihtoehdossa Venäjä on miehittänyt Liettuan ja Puolan rajalla sijaitsevan Suwalkin käytävän. Miehityksessä ovat mukana myös Valko-Venäjän asevoimat, sillä Venäjä on liittänyt maan itseensä. Kiinan avulla Venäjä on ottanut haltuun myös Huippuvuoret, josta käsin se uhkaa Pohjois-Atlantin vapaata käyttöä.

Suwalkin käytävän miehityksen seurauksena Nato on puolestaan aktivoinut 5. artiklansa. Tämän myötä sotilasliiton puolustussuunnitelmien täytäntöönpano on aloitettu, mutta toteutuksessa on viivästyksiä.

Skenaarion mukaan Naton kyvyt laajamittaiseen kulutussotaan ovat riittämättömät edellisten vuosikymmenien leikkausten ja Euroopan aseteollisuuden rajallisen kapasiteetin takia. Venäjän miehittäessä Suwalkin käytävää Natolla on myös vaikeuksia keskittää joukkoja Itämeren yli Baltian maiden tueksi.

Suwalkin miehityksen jälkeen EU tuomitsee jyrkästi Venäjän toimet ja pyytää jäsenvaltioitaan osoittamaan tukensa Puolalle ja Liettualle. Skenaariossa avun antamisesta ja koordinoinnista keskustellaan myös kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten perusteella.

Liittolaisvelvoitteidensa mukaisesti Suomikin valmistautuu tukemaan Naton operaatioita muualla Euroopassa ja samanaikaisesti puolustamaan omaa aluettaan yhdessä liittolaistensa kanssa.

Kehityskulun mukaan kiristyvä turvallisuustilanne aiheuttaa ristiriitoja Suomessa joidenkin väestöryhmien puolustushalukkuudessa. Suurin osa väestöstä on kuitenkin edelleen valmis puolustamaan maataan asevoimin.

Tuoreesta tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Uhkaavamman skenaarion mukaan kiristyvä turvallisuustilanne aiheuttaisi ristiriitoja Suomessa, mutta suurin väestöstä olisi silti valmis puolustamaan maata aseiden kanssa. puolustusvoimat

5 keskeistä ominaisuutta

Suomen turvallisuusympäristöä vuonna 2040 arvioivassa tuoreessa tutkimusraportissa listataan kahden pääskenaarion eli kehityskulun lisäksi viisi keskeistä ominaisuutta, jotka kuvaavat tulevaisuuden toimintaympäristöä:

Epävarmuus

Vuoden 2040 toimintaympäristöön liittyy tutkijoiden mukaan paljon epävarmuutta. Sen aiheuttavat sekä Venäjä että muut toimijat. Toimijoiden määrä myös kasvaa ja niiden väliset suhteet muuttuvat.

– Mitään ei voida pitää ilmiselvänä tai varmana. Ymmärryksemme toimintaympäristöstä on oltava yhä kattavampi, raportissa todetaan.

Muuttunut suhde Venäjään

Raportin tekijät huomattavat, että ennen Natoon liittymistä Suomi pystyi vielä käymään vuoropuhelua Moskovan kanssa ja Venäjään oli ainakin jonkinlainen suhde, vaikka sotilaallinen uhka olikin Suomelle aina selvä. Vuoden 2040 toimintaympäristössä Venäjä on kuitenkin avoimemmin vihamielinen toimija, joka voi luoda konkreettisia turvallisuusuhkia Suomea vastaan milloin tahansa.

Venäjän vaikutusyritykset

Tutkijoiden mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen sekä osana suurvaltakilpailua että oman luoteissuuntansa turvaamiseksi.

– Vaikuttaminen voi olla avoimempaa tai peiteltyä ja yhdistää sekä vanhoja että uusia menetelmiä, mutta Suomen on kyettävä hallitsemaan pitkäaikaista vaikuttamista.

Uudet toimijat

Suomen suurin uhka on raportin mukaan tulevaisuudessakin Venäjä, mutta uudet toimijat, kuten Kiina ja erilaiset valtiosta riippumattomat toimijat, vaikeuttavat toimintaympäristöä ja luovat siihen epävarmuutta.

Epävarmat kumppanuudet

– Kumppanuudet ovat Suomelle etulinjan valtiona elämän ja kuoleman kysymys. Samalla Suomen on pohdittava seuraavaa perustavanlaatuista kysymystä: missä määrin voimme luottaa niihin, jos tilanne pahenee, tutkijat kysyvät.

Heidän mukaansa epävarmassa ja levottomassa toimintaympäristössä Suomen tulee välttää lyhytjänteistä reagointia ja puolustusjärjestelmänsä jatkuvaa ylikuormittamista. Sen sijaan tutkimus korostaa tarvetta arvioida uudelleen joitakin sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisiä oletuksia ja toimintaperiaatteita.