Suuressa osassa kuntia talous on ajautumassa umpikujaan, joka pakottaisi nostamaan veroja kestämättömälle tasolle, paljastaa Kuntaliiton selvitys.
Ydinongelmana on veronmaksajien hupeneminen jo hälyttävää vauhtia.
Konsulttiyhtiö FCG/MDI:n tekemien pitkän ajan laskelmien mukaan väestökehitys on johtamassa siihen, että kaikki kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttejaan ja osassa kuntia veroprosentti pitäisi yli kaksinkertaistaa.
Ongelmia pahentaa se, että kuntien väliset erot veroprosentissa kasvavat moninkertaisiksi nykyiseen verrattuna.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan erot ovat kasvamassa jo niin suuriksi, että tilanne on törmäämässä perusarvoihin.
– Tässä koko ajan pohditaan sitä, kuinka suuri ero on hyväksyttävä. Kuinka suuren eron meidän perustuslaillinen yhdenvertaisuus kestää kuntien välillä.
Taustalla väestökehitys
Kuntien yhä suuremmiksi kasvavat erot verotuksessa johtuvat suurelta osin väestökehityksestä. Kuntaliiton selvityksen mukaan tällä hetkellä korkein veroprosentti on 10,8 prosenttia ja matalin 4,4. Ero on siis 6,4 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2030 korkeimman ja alimman veroprosentin ero olisi 9,9 prosenttiyksikköä ja vuonna 2040 peräti 18,8 prosenttiyksikköä.
– Tämä on kysymys, johon kansallisesti pitäisi kyllä puuttua. Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää olla jo ituja sille, että mitä tälle asialle tehdään, Karhunen vaatii.
Suuret sosiaali- ja terveyskulut eivät ole enää kuntien vastuulla. Sen sijaan koulutus tuottaa haasteita varsinkin kunnissa, joissa väestö ikääntyy ja työikäiset veronmaksajat hupenevat.
Sote-uudistuksen jälkeen kuntien menoista lähes 70 prosenttia käytetään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Vastoin odotuksia, sote-uudistus ei ole tasoittanut eroja kuntaverojen välillä. Nyt ikäluokkien pienentyminen on ratkaisevaa kuntatalouden näkymille.
Selvityksen mukaan kaikissa kunnissa on paine nostaa veroprosenttia. Väestöään menettävissä kunnissa korotuspaine on erityisen suuri, koska sama veroprosentti tuottaa vähemmän veroeuroja kuin kasvavan väestön kunnissa.
Kouluikäisten lasten määrän vähentyminen ei kuitenkaan tuo välttämättä säästöä, sillä opettajat ja koulurakennukset tarvitaan vaikka luokkakoko pienenisi.
Lisäksi päteviä opettajia on hankala saada alueille, joissa on vähän lapsia, koska yläluokilla opettajien tuntimäärät jäädä pieniksi, selvityksessä sanotaan.
Selvityksessä kunnat on jaettu ryhmiin kuntatyypin mukaan. Suurimmat paineet verojen korotukseen on maaseutumaisilla kunnilla ja pienimmät suurilla kaupungeilla.
Katso tästä, mihin veronkorottajaryhmään oma kuntasi kuuluu:
Selvitys pohjautuu väestöennusteisiin. Laskelmissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi tuulivoiman tai datakeskusten tuomia verotuloja, jotka voivat pienentää huomattavasti verojen korotustarvetta. Laskelman ulkopuolelle on jätetty myös mahdolliset kunnan omat investoinnit, jotka voivat lisätä tarvetta veronkorotuksille tai velalle.
Koululaiset majoitettava koulun lähelle?
Kuntaliiton Minna Karhunen hakee ratkaisuja kuntien ahdinkoon ennen kaikkea kuntien yhteistyöstä. Lisäksi hänen mielestään on pakko pohtia sitä, millaisia palveluita kunnilta vaaditaan. Myös kuntien määrän vähentämistä pitää hänen mukaansa pohtia.
– Ihan varmasti mennään perustuslain tulkintoihin. Tarkoittavatko sivistykselliset perusoikeudet esimerkiksi sitä, että lapsella on koulu lähellä vai sitä, että ylipäänsä on laadukasta opetusta ja jossain vähän laajemminkin. Joudumme miettimään, onko meillä liian hulppeat lupaukset.
Laki vaatii kuntaa järjestämään esi- ja ja peruskouluopetuksen. Mahdollista on siis järjestää opetus vaikkapa niin, että koulu sijaitsee naapurikunnan puolella. Nykyisin kuitenkin jokaisessa Suomen kunnassa on koulu.
Karhusen mukaan kunnat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä ja esimerkiksi joidenkin aineiden opettajat voisivat olla yhteisiä useammassa kunnassa.
Näin Minna Karhunen listaa ratkaisuja peruskoulun hoitamiseksi nykyistä edullisemmin.
Mutta rohkeampiakin ideoita on.
– Meidän pitäisi puhua siitä, että sallitaanko teknologia-avusteinen opetus. Tällä hetkellä etäopetusta ei voi pienimmille lapsille järjestää lainkaan. Löytyisikö siihenkin turvallisia, fiksuja keinoja tehdä se, Karhunen kysyy.
– Jos ei näihin kysymyksiin löydy ratkaisuja, meidän pitää miettiä, pitääkö ne lapset majoittaa koulun luokse viikoksi, Karhunen ehdottaa.
Hän muistuttaa, että majoituksen vaihtoehtona voi olla useiden tuntien päivittäinen koulumatka.
Kuntaliitto toivoo kunnille mahdollisuutta kehittyä vapaammin ilman liian tiukkaa sääntelyä. Nyt sääntely on johtanut ”järjestelmän kriisiytymiseen”.
– Valtio on antanut kunnille lisää kriteereitä, on erilaisia kelpoisuuksia ja mitoituksia ja palvelulupausta jos jonkinlaista. Se on vaikeuttanut sitä erilaisuutta. Ei ole mahdollisuus aidosti olla erilainen, koska yritetään tunkea kaikki kunnat samanlaiseen muottiin ja tämä ei toimi.