Jopa 3500 metriä syvän geotermisen energiakaivon poraustyöt ovat alkaneet Laakson ratsastuskentän alueella.
Kaivosta nousevalla lämpimällä vedellä lämmitetään parhaillaan rakennettavaa Laakson yhteissairaalaa.
Porauksessa tavoitellaan keskimäärin noin sadan metrin etenemää per porauspäivä, työmaa kertoo tiedotteessa.
– Porauspäivien lisäksi aikaa kuluu kaluston säännölliseen huoltoon sekä suojaputkiston asentamiseen. Ensimmäisen syvän geokaivon poraus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Porauksen alettua alkaa myös kivi- ja vesinäytteiden säännöllinen tarkkailu porauskaivannosta, sekä seisminen monitorointi.
Ensimmäisen syvän geotermisen energiakaivon poraustyöt alkoivat syyskuussa poralla, jonka nostokyky on 350 tonnia Anna Tainio / LYS
Suomessa on pääosin porattu alle kahden kilometrin syvyisiä kaivoja. ST1 on porannut syvimmälle Espoossa, kuuden kilometrin syvyyteen asti. Taloyhtiöiden maalämpökaivojen syvyys lasketaan yleensä muutamissa sadoissa metreissä.
Kaivo poikkeaa merkittävästi aikaisemmin Suomessa toteutetuista kaivoista, Laakson yhteissairaala hankkeesta kerrotaan.
Laakson yhteissairaalahankkeessa on jo pitkään tutkittu erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää geotermistä energiaa sairaalan lämmöntuotannon osana. Geotermisellä energialla vastataan Helsingin kaupungin ja Husin hankkeelle asettamiin korkeisiin energiatehokkuustavoitteisiin.
LYS
Laakson yhteissairaalan mukaan hanke on Suomessa poikkeuksellinen muun muassa, koska porauksessa tarvittava vesi kulkee suljetussa vesikierrossa.
Poraamiseen tarvittava vesi otetaan elokuussa poratusta vesikavosta.
– Työmaalla kiinnitetään erityistä huomiota suljetun porausveden kierrätys- ja suodatusjärjestelmän optimaaliseen toimintaan. Koska vesi siirtää energian maan pinnalla olevasta laitteistosta poran terään, on veden kierrätysjärjestelmän toiminta hyvin oleellista porauksessa. Kiviaines seulotaan porauksessa käytetystä vedestä monivaiheisen prosessin avulla. Näin ollen lisävettä tarvitaan porauspäivän aikana suhteellisen vähän, arviolta noin 20–25 kuutiota vuorokaudessa, tiedotteessa todetaan.
Eteläkorealainen Hanjin D&B Ltd on kehittänyt alkuajoistaan asti (1988) juuri vesivasaraporausmenetelmää ja on patentoinut siihen liittyviä tekniikoita. Se on toimittanut Helsinkiin 350 tonnin porakoneen.
Laakson ratsastuskenttä palaa takaisin käyttöön, kun työmaa sillä kohdalla on ohi. Tähän menee vielä useampi vuosi.
– Kaivot sijoittuvat ratsastuskentän alueelle, mutta kentän rakennekerroksien alle, joten niillä ei ole vaikutusta kentällä tapahtuvaan toimintaan, viestintäpäällikkö Anna Tainio kertoi heinäkuussa Helsingin Uutisille.
Eteläkorealainen porausyhtiö Hanjin D& B lähetti 350 tonnin porakoneen Helsinkiin. Koneella päästään 3,5 kilometrin syvyyteen. Hanjin D&B Ltd
Laakson yhteissairaalan ensimmäiset tilat otetaan käyttöön vuonna 2027. Koko hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2030.