Saimaan tavallista matalampi vedenpinta on saattanut esimerkiksi kasvattaa kalojen määrää ja kokoa.
Avaa kuvien katselu
Saimaan vedenpinta on alhaalla ja rantakivet näkyvät Lappeenrannan satamassa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Saimaan vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla. Vedenkorkeus on noin 45 senttimetriä ajankohdan pitkäaikaisen keskitason alapuolella, ja se saattaa laskea vielä lisääkin.
Vastaavanlaista ei ole 2000-luvulla koettu kuin muutaman kerran.
– Rantavyöhykkeelle ja sen eliöille kuivuus on stressitekijä, mutta asialla on muitakin puolia, vahvistaa Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava asiantuntija Antti Kanninen.
Avaa kuvien katselu
Vedenpinnan laskulla voi olla myönteisiä vaikutuksia virkistyskäyttöön, kun esimerkiksi veneellä rantautuminen helpottuu. Samoin laitureiden ja siltojen korjaustyöt kannattaa hoitaa nyt. Kuva: Mikko Savolainen / YleRantoja kannattaa siistiä nyt
Vedenkorkeuden vaihtelu ja vedenpinnan säännöstely vaikuttavat osaltaan rantavyöhykkeen ekologiaan eli siihen, miten kasvit, eläimet ja mikrobit toimivat keskenään. Se on kuitenkin vain yksi vesistön rantavyöhykkeeseen ja -kasvillisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Joissakin tilanteessa äärimmäinen kuivuus voi esimerkiksi tappaa ruovikon juuria. Kasvien juurten kuivuminen saattaa vähentää rannan kasvillisuutta.
Useimmiten kuitenkin matala vedenpinta kesällä edesauttaa ruovikon leviämistä uusille alueille.
– Pienimuotoinen rantojen ruoppaus virkistyskäyttöä varten on vähän veden aikana vähemmän riskialtista kuin korkean veden aikana. Esimerkiksi kiintoaine ei samenna ja lietä vesistöä, jos konetyöt voidaan tehdä pääosin kuivatyönä, Kanninen sanoo.
Ruoppaukset ja niitot vaativat ennakkoilmoituksen ely-keskukselle.
Avaa kuvien katselu
Matala vedenkorkeus kertoo vähäisestä sademäärästä, minkä takia esimerkiksi kalavedet ovat tänä kesänä olleet varsin kirkkaita. Kuva: Mikko Savolainen / YleHyötyjä viljelijöille
Esimerkiksi soiden tai tulvaniittyjen kuivaaminen vaatii vedenpinnan laskemista, joten joillakin alueilla maata on nyt tavallista helpompaa ottaa viljelyskäyttöön.
ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Asko Laapas kertoo, että lohkojen viljelytoimet ovat helpompia, koska viljelylohkojen kuivatus toimii paremmin. Tästä johtuen viljelykasvit pystyvät kasvattamaan tiheämmän ja laajemman juuriston.
– Ravinteiden huuhtoutumisriski vesistöhin vähenee ja kasvit käyttävät ravinteita tehokkaammin, Laapas lisää.
Avaa kuvien katselu
Saimaan vedenkorkeuden vaihtelu näkyy kalliossa olevista raidoista. Kuva: Esa Huuhko / YleKalojen koko saattaa kasvaa
Kalat hyötyvät siitä, että kuivina kesinä Saimaaseen ei tule sateen mukana yhtä paljon humuskuormitusta ojitusalueilta kuin normaalisti. Veden mataluuden takia kaloille on myös tarjolla tavallista enemmän valoa Saimaan pohjassa. Tämä saattaa kasvattaa kalojen määrää.
– Myös näön varassa saalistavien ahventen ja haukien kasvu on saattanut lisääntyä Saimaassa, kun ne ovat nähneet entistä paremmin etsiä ruokaa, arvioi Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikka.
Kun vesi syksyllä todennäköisesti taas nousee, syyskutuisten kalojen mäti ei jää kuiville.
Marraskuussa sään viiletessä ja sateiden lisääntyessä vedenpinnan lasku todennäköisesti jo tasaantuu, ellei syksystä tule normaalia vähäsateisempi.
Saimaan vedenpinta ei ole kohoamassa nopeasti: