Ruokaviraston satelliittiseuranta aiheutti viime vuonna lähes 80 000 selvityspyyntöä. Tekoäly valvoo peltotukia, mutta tekee yhä paljon virheitä.
Videolla Amski Tarkkio kertoo, miten tekoälyn valvonta toimii ja mitä hän siitä ajattelee. Video: Katja Halinen / Yle
- Peltotukien satelliittiseuranta aiheutti viime vuonna 79 700 selvityspyyntöä maanviljelijöille.
- Tekoäly vertaa satelliittikuvia tukihakemuksiin. Suuri osa selvityspyynnöistä on virheellisiä, mutta järjestelmä on kehittynyt.
- Lähes kaikki pyynnöt hyväksytään, kun viljelijä lähettää itse ottamansa valokuvat.
- Maanviljelijät pitävät satelliittivalvontaa tasapuolisena tapana valvoa tukiehtoja.
Maatilojen peltotukiin kohdennettu satelliittiseuranta aiheutti viime vuonna valtakunnallisesti 79 700 selvityspyyntöä maanviljelijöille.
Pelkästään Satakunnassa kaikkiaan 2 500 maatilalle lähetettiin yhteensä 5 500 selvityspyyntöä.
Ruokaviraston selvityspyyntö lähtee maanviljelijälle silloin, kun satelliittikuva on ristiriidassa viljelijän ilmoittaman tukihakemuksen kanssa.
Satakuntalainen maanviljelijä, sosiaalisesta mediastakin tuttu Anne-Mari ”Amski” Tarkkio viljelee tänä vuonna vehnää, ohraa, ruista, hernettä ja heinää sekä hakee tukea saneerauskasveille ja riistapelloille.
Tänä kesänä Tarkkio on saanut neljä selvityspyyntöä, kun viime vuonna niitä kertyi kahdeksan.
Avaa kuvien katselu
Ruokavirasto on määritellyt riistapellon koon ja siemenseoksen sekä sen hoidon tarkasti tukiehtojen täyttymiseksi. Kuva: Katja Halinen / YleTeknologia ei ymmärrä riista- tai saneerauspeltoja
Satelliittiseurannan kömpelyys korostuu erityisesti silloin, kun pellolla kasvaa useita eri kasvilajeja.
Esimerkiksi riistapellolla pitää kasvattaa monipuolisesti metsän eläimille sopivaa ravintoa.
Tukiehtojen seuraamiseen kehitetty Vipu-sovellus ilmoitti Tarkkiolle, ettei satelliittikuvasta voi päätellä, vastaako hänen riistapeltonsa tukihakemusta.
Avaa kuvien katselu
Selvityspyynnön saatuaan maanviljelijän pitää käydä ottamassa pelloltaan kuva Vipu-sovelluksella ja todentaa satelliittikuvan tiedot vääriksi. Kuva: Katja Halinen / Yle
Tällä kertaa Tarkkio pystyi helposti osoittamaan valokuvalla pellon olevan kunnossa. Saneerauspelto puolestaan aiheuttaa enemmän huolta.
Saneerauspelto parantaa maaperää, jotta siitä tulisi tulevaisuudessa ravinteikkaampi. Tätä varten Tarkkio on istuttanut peltoonsa öljyretikkaa, sikuria ja sinappia.
Avaa kuvien katselu
Satelliittikuvan perusteella saneerauspellon kasvuala ei vastaa ilmoitettua. Tarkkion mukaan alue olisi pitänyt muokata kaivinkoneella, jotta se ei olisi jäänyt liian kosteaksi. Kuva: Katja Halinen / Yle
Pellon keskiosa jäi alkukesästä liian kosteaksi, jolloin kasvusto jäi harvaksi. Satelliittikuva paljasti poikkeaman, ja tällä kertaa selvityspyyntö oli aiheellinen.
Tarkkio arvelee, että tuki jää kyseisen pellon osalta saamatta. Tässä tapauksessa tekoälyn ja algoritmien päättely oli oikeassa.
Avaa kuvien katselu
Riistapeltonsa Tarkkio luottaa olevan tukihakemuksen mukainen. Kuva: Rami Koivula / YleTekoäly tekee yhä virheitä
Vuonna 2023 käyttöön otettu satelliittiseuranta sai aluksi maanviljelijöiltä kovaa kritiikkiä selvityspyyntöjen tulvan vuoksi.
Ryhmäpäällikkö Hanna Mäntylä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo, että tekoäly ja algoritmit tekevät edelleen virheitä, mutta järjestelmä on kuitenkin kehittynyt kolmessa vuodessa.
Avaa kuvien katselu
Mäntylän mukaan tekoälyn ja algoritmien tekemät virheet saavat maanviljelijät turhautumaan. Kuva: Rami Koivula / Yle
Mäntylän mukaan maanviljelijälle lähetettävän selvityspyynnön syynä voivat olla myös luonnonilmiöt, kuten pilvinen sää.
Selvityspyynnön jälkeen viljelijän ottamat valokuvat korjaavat tekoälyn tekemän virheen ja lähes kaikki selvityspyynnöt hyväksytään.
”Kuin valitsisi hampaiden pesun ja hammaslääkärin välillä”
Useista selvityspyynnöistä huolimatta maanviljelijä Anne-Mari Tarkkio pitää satelliittivalvontaa hyvänä ja tasapuolisena järjestelmänä.
– Mieluummin käyn ottamassa pelloilta valokuvia kuin otan tänne tarkastajia paikan päälle. Tätä voisi verrata siihen, valitsetko hampaiden pesun aamuin illoin vai menetkö hammaslääkäriin, Tarkkio vertaa.
Avaa kuvien katselu
Anne-Mari Tarkkio pitää satelliittivalvontaa tasapuolisena järjestelmänä. Hän on myös tottunut valvontaan. Kuva: Rami Koivula / Yle
Hänen mielestään satelliittivalvonta on myös tasapuolista kaikkia maataloustukien hakijoita kohtaan.
– Jos joku pitäisi riistapeltoa eikä viljelisi sitä kuten kuuluu, niin mieluummin tuet menevät heille, jotka tekevät oikeasti työtä ja tuottavat ruokaa kuin jonkun 90-vuotiaan eläkerahastoon.