Alisa Vainiota kehotettiin jo luopumaan Tokio-unelmistaan. Taustoihin nähden MM-veto oli suorastaan ihme, kirjoittaa Yle Urheilun Pekka Holopainen.
Avaa kuvien katselu
Alisa Vainion energiatankkaus onnistui täydellisesti uran neljännellä MM-maratonilla. Kukaan muu suomalainen ei ole juossut näin monta MM-maratonia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Pekka HolopainenUrheilutoimittaja
Alisa Vainio lähti sunnuntaina toipumaan nopeasti huikeasta MM-vedostaan. Se on varma merkki siitä, että kaksi menestysmaratonille välttämätöntä asiaa on onnistunut: energiatankkaus ja viimeistelyharjoitus. Sen Vainio teki Chibassa viikko sitten. Kiihtyvävauhtisen 25 kilometrin lenkin jälkeen valmentaja Jarmo Viskari ei yllättynyt myöskään sunnuntain tapahtumista.
Sanotaan heti kärkeen, että Vainion 5. sija on suomalaisessa yksilöurheilussa vuoden 2025 häkellyttävin ja kovin suoritus, aivan omassa kastissaan.
Japanin jumaloima laji
Maratonjuoksu kuuluu maailman absoluuttisesti tasokkaimpiin ja kilpailluimpiin urheilumuotoihin, ja Vainio venyi unelmavetoon vielä kuninkuusmatkaa aivan erityisesti jumaloivassa Japanissa.
Kaikki kunnia tietysti myös talviurheilumenestykselle ja halliyleisurheilulle eli Lauri Vuoriselle, Suvi Minkkiselle ja Saga Vanniselle. Mutta tässä tapauksessa lajeilla on toden totta eronsa. Tokion katuja mittaili sunnuntaina 77 urheilijaa 44 maasta.
Avaa kuvien katselu
Maalissa oli kaksi onnellista naista. Uruguayn Julia Paternainin pronssi on maan ensimmäinen yleisurheilun MM-mitali. Alisa Vainion 5. sija sivuaa Suomen kaikkien aikojen parasta sijoitusta MM-maratonilla. Kuva: EPA
Vainion viitossija sivuaa Suomen parasta MM-maratonsuoritusta. Aikojen muutosta kuvaa, että kun Ritva Lemettinen oli viides Göteborgissa 1995, kärkikymmenikköön juoksi kahdeksan eurooppalaista. Tältä osin maailma on nyt hieman toisennäköinen.
Osa parhaista poissa
MM-maratonin status ei ole sama kuin olympiamaratonin tai rahakkaimpien Major-sarjan kilpailujen, kuten Berliinin, Lontoon tai Chicagon, joihin lajia tylysti dominoivia itäafrikkalaisia otetaan sisään ilman arvokisoissa käytettäviä kansallisuusrajoituksia.
Osa parhaista naisista viittasi MM-kisoille nyt kintaalla, tähtäin on syksyn rahakisoissa. Taso oli siitä huolimatta ME-nainen Tigst Assefan johdolla kivikova.
Lehdistöalueella Vainio pidätteli liikutuksen kyyneleitä. Harjoituskaudella kyyneleet valuivat muusta syystä. Nainen sairasti pitkittyneen mykoplasman, jota ei pitkään aikaan osattu diagnosoida. Palautuminen harjoittelusta loppui, ja kilpailukausi alkoi vasta vajaa kuukausi sitten Turun puolimaratonilla.
Avaa kuvien katselu
Yksi MM-maratonille kintaalla viitannut supertähti oli Hollannin Sifan Hassan, joka voitti matkan olympiakultaa Pariisissa 2024. Kuva: PA Images / Getty Images
Näkymä ei todellakaan ollut 5. sija MM-maratonilla. Lähtökohtiin nähden Vainion tulos onkin suorastaan ihme.
Vainio kertoi saaneensa useita kehotuksia hellittää MM-unelmistaan. Se ei ollut hänelle vaihtoehto.
Jo neljäs MM-maraton
Vainio juoksi 27-vuotiaana jo neljännen MM-maratoninsa – Suomen ennätys muuten. Kansakunnan tietoisuuteen hän tuli 17-vuotiaana teini-ihmeenä Porin Kalevan kisoissa 2015. Silloisesta 10 000 metrin voittoajasta 32.58,17 lohkesi sekunteja vasta kesällä 2024, mikä kuvaa hyvin kestävyysurheilun luonnetta ja Vainion ajoittain kuoppaista reittiä.
Nainen oli Tokiossa selkeästi paras eurooppalainen, mikä heittää ajatusta ensi elokuun 16. päivään ja Birminghamiin. Silloin juostaan EM-maraton. Sinne Vainio toivottavasti pääsee alkuvuodesta 2026 valmistautumaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön apurahan turvin.
Berliinin supertasokkaan maratonin 14. sija vajaa vuosi sitten omalla ennätysajalla 2.25.36 ei näytöksi riittänyt. Jokainen voi tämän linkin kautta vertailla, olisiko Vainiollekin voinut jotain irrota. Tokiosta sitä irtosi palkintorahana 11 000 dollarin eli vajaan 9400 euron verran.