Suomalaisnuorten heikkenevät Pisa-tulokset näkyvät jo suoraan työpaikoilla.
Pahimmillaan nuorten heikentynyt osaaminen voi johtaa siihen, että yritykset ryhtyvät rekrytoimaan työvoimaa entistä enemmän ulkomailta.
Näin kertovat suomalaiset yritysjohtajat Kemianteollisuus ry:n tuoreessa jäsenkyselyssä.
Kyselyn mukaan kolmannes yrityksistä kertoo nuorten työntekijöiden osaamisen heikentyneen.
Etujärjestön kyselyssä selvitettiin, miten Pisa-tulosten heikkeneminen ja digitalisaatio näkyvät nuorten työntekijöiden osaamisessa. Elokuun lopussa tehtyyn jäsenkyselyyn vastasi 93 toimitusjohtajaa.
Talousjärjestö OECD julkaisee uudet Pisa-tulokset huomenna tiistaina. Pääalueena ovat luonnontieteet.
Kemianteollisuus vaatii, että Suomessa vahvistettaisiin luonnontieteellis-matemaattista osaamista eli hallitusohjelmaan kirjatun LUMA-strategian toimeenpanoa välittömästi.
Sen mukaan se ei ole edennyt riittävästi.
Etujärjestön mukaan nuorten osaamisen heikentymisessä ei ole enää kyse hetkellisestä notkahduksesta, koska alamäki on jatkunut jo lähes parikymmentä vuotta.
Nykyään jo noin 25 prosenttia koululaisista on heikkoja matematiikan osaajia, kun vastaava luku oli seitsemän prosenttia 2000-luvun alussa. Myös luonnontieteissä suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt joka vuosi ja enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Yritysten mukaan nuorten perustaidot ovat puutteellisia myös esimerkiksi äidinkielessä.
Selvimmin osaamisen heikentyminen näkyy kemianteollisuudessa tehtävissä, joihin tullaan ammatillisen koulutuksen kautta. Tällaisia tehtäviä on noin puolet kemianteollisuuden työpaikoista. Toinen puoli osaajista tulee korkeakouluista.
Osaamisen lisäksi työpaikoilla ollaan huolissaan nuorten keskittymiskyvystä, vuorovaikutustaidoista ja kyvystä itsenäiseen työskentelyyn. Yritysjohtajien mukaan näihin pitäisi panostaa enemmän.
Vaikka nuoret osaavat hyödyntää digilaitteita ja tekoälyä sujuvasti, ne häiritsevät heidän työntekoaan.
Yrityksissä koetaan, että koulutusvastuu on siirtynyt osin niille. Työpaikasta tulee jatkossa koulu. Perehdytykseen tarvitaan aiempaa enemmän aikaa.
Nuorten heikolla osaamisella voi olla vakavia seurauksia. Osa yrityksistä aikoo lisätä kansainvälistä rekrytointia ja automatisaatiota, jos nuorten osaamistaso laskee edelleen.
Jotkut yritykset puolestaan kertovat suosivansa rekrytoinnissa vanhempia työntekijöitä, jos nuorten osaamistaso laskee edelleen.
Kemianteollisuuden mukaan nuorten osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä. Jatkossa esimerkiksi johtaminen ja tuotekehitys voivat siirtyä muihin maihin.
Etujärjestö laski myös hintalapun nuorten heikolle osaamiselle.
Laskennassa on käytetty OECD-tutkijoiden menetelmää, jossa Pisa-tulokset on kytketty tuottavuuden kautta talouskasvuun.
Sen mukaan Suomen talous olisi vuonna 2060 noin kolme prosenttia suurempi, jos Pisa-tulokset nousisivat vuoteen 2030 mennessä vuoden 2006 tasolle. Se tarkoittaisi nykyrahassa 8,5 miljardia euroa.
Järjestön mukaan hyödyt alkaisivat näkyä jo 2030-luvulla esimerkiksi verokertymässä.
Kemianteollisuus korostaa, että tilanne ei ole nuorten syytä, vaan kyse on järjestelmästä, joka ei tue riittävästi nuoria eikä opettajia.
Kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 95 prosenttia haluaisi koulutusjärjestelmän tukevan lahjakkaiden oppilaiden osaamisen kehitystä nykyistä vahvemmin.