Yhteysviranomaisen mukaan Kokkolaan suunnitellun alumiinitehtaan arvioinnissa tulee keskittyä ilmapäästöjen, liikenteen sekä pohja- ja pintavesien ympäristövaikutuksiin.
Avaa kuvien katselu
Alumiinitehdas sijoittuisi Kokkolan ja Kruunpyyn rajalle, rautatien ja valtatien varteen. Havainnekuva. Kuva: ArctialJuttu tiivistettynä
- Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on antanut lausunnon alumiinitehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
- Arctial suunnittelee jättimäisen alumiinitehtaan rakentamista Kokkolaan ja Kruunupyyhyn. Se voisi tuottaa 550 000 tonnia alumiinia vuodessa.
- Tehdas olisi Suomen suurin sähkön käyttäjä ja merkittävä päästölähde kansallisella tasolla.
- Ely-keskus vaatii selvityksiä vaihtoehdoista päästöjen vähentämiseksi sekä tarkempia selvityksiä hulevesistä ja vesitasapainosta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Kokkolaan ja Kruunupyyhyn suunnitellun alumiinitehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Ely-keskus sai arviointiohjelmasta 13 lausuntoa ja kuusi mielipidettä.
Projektiyhtiö Arctial selvittää parhaillaan jättimäisen alumiinitehtaan rakentamisesta. Tehdas voisi tuottaa 550 000 tonnia alumiinia vuodessa.
Mittakaavasta kertoo se, että siitä tulisi selvästi Suomen suurin sähkön käyttäjä. Kulutus olisi kaksinkertainen nyt listan kärjessä olevaan Tornion terästehtaaseen verrattuna.
Arctial markkinoi hankettaan vähähiilisenä, silti siitä tulisi iso päästölähde kansallisella tasolla. Se olisi kuitenkin selvästi perinteistä alumiinituotantoa vihreämpi hanke. Tämä johtuisi päästöttömän sähkön käytöstä.
Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee keskittyä erityisesti ilmapäästöihin, liikenteen kasvun vaikutuksiin ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä pohja- ja pintavesivaikutuksiin.
Ely-keskuksen mukaan ilmastovaikutuksia pitää verrata alueen ilmastotavoitteisiin ja paikkakunnan kasvihuonekaasupäästöihin.
Alumiinin tuotannossa prosessiin syötetään hiiltä, joka palaessaan muuttuu hiilidioksidiksi. Hankkeessa tuleekin ely-keskuksen mukaan arvioida keinoja päästöjen vähentämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen.
Riittääkö Luodon-Öjanjärven vesi?
Laajimmillaan alumiinitehtaalla kuluisi erilaisia vesilaatuja noin 7 600 kuutiota vuorokaudessa.
Ely-keskuksen mukaan raakaveden osalta onkin arvioitava, riittäisivätkö Luodon-Öjanjärven vedenoton lupamäärät turvaamaan tehtaan veden tarpeen. Myös vesitasetta ja vedenkiertoa tulee tarkentaa yva-selostuksessa.
Hankkeen vaikutuksesta Luodon-Öjanjärveen ilmaisivat huolensa myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja kalatalousviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ely-keskus.
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon mukaan vaikutusten arvioinnissa korostuvat etenkin hulevesistä mahdollisesti aiheutuvat pohjavesiriskit.
Myös yksityisten henkilöiden mielipiteissä esitettiin huoli alueelta syntyvien hulevesien laadusta ja määrästä sekä niiden johtamisesta olemassa olevaan ojastoon.
Yhteysviranomainen vaatikin tarkempaa selvitystä hulevesistä.
Laajalahdelle Natura-arvio
Yhteysviranomainen katsoo, että Laajalahden Natura 2000 -alueelle tulee tehdä Natura-arviointi. Laajalahden luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin päässä hankealueesta.
Laajalahti kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Ely-keskus vaatiikin muun muassa lisää lintuselvityksiä.
Kokkolan kaupunki toivoi laajaa vuoropuhelua viranomaisten, eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Kaupunki painotti että laadukkaasti suoritettu vaikutusten arviointi sujuvoittaa myöhempiä lupaprosesseja.
Yhteysviranomainen puolestaan muistutti, että ympäristönvaikutusten arviointitekstin ymmärrettävyys on erityisen tärkeää alumiinitehtaan kaltaisen, Suomessa uudenlaisen, hankkeen tapauksessa.