Juttu tiivistettynä
- Helsingin kaupungin väestönsuojaharjoitus kesti neljä tuntia.
- Vapaaehtoiset osallistujat oppivat muun muassa, että aidossa hätätilanteessa yksi henkilö saisi vain alle neliömetrin tilan.
- Suojassa ei ole valmiina lääkkeitä tai ruokaa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kun Helsingin kaupungin kutsu neljän tunnin väestönsuojalarppiin tuli, ensimmäinen ajatus oli, että iskeekö ahtaan paikan kammo.
Tieto siitä, että harjoitus kestää neljä tuntia, sai hien nousemaan pintaan ulkoilmaihmisellä, joka kaihtaa ahtaita sisätiloja.
Toki neljä tuntia on vain neljä tuntia, ja mahdollista ahdistusta helpottaa tieto siitä, että suojasta pääsee tietyllä kellon lyömällä pois.
Jos tulisi tosi tilanne, väestönsuojassa voisi joutua viettämään paljon pidempiä aikoja, jopa vuorokausia.
– Ketään ei pakoteta väestönsuojaan, vaikkakin uskon, että jos todellinen hätätilanne tulee, ihmiset menevät suojiin sanoo väestönsuojakouluttaja Tomi Rask Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta.
Hän kertoo, että tarvittaessa suojasta pääsee ulos.
– En tosin usko, että tositilanteessa kukaan haluaa ulos, jos ulkona käydään sotaa.
Avaa kuvien katselu
Niemenmäen kalliosuoja on yksi Helsingin 50:stä kalliosuojasta. Sen sisäänkäynti sijaitsee aivan tavallisen kerrostalon takapihalla. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Yhteensä väestösuojia Helsingissä on noin 5000. Suurin osa niistä on talosuojia asuintalojen kellareissa ja esimerkiksi sairaaloissa ja muissa isoissa kiinteistöissä. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Syvällä maan alla sisäänkäynnillä kosteus tiivistyy kallioon ja vettä tipahtelee kulkuväylälle. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tositilanteessa nämä ovet suljettaisiin visusti, kun kaikki ihmiset ovat menneet sisälle suojaan kallion uumeniin. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Väestönsuojakouluttaja Tomi Rask uskoo, että mahdollisen ahtaan paikan kammon ja ahdistuksen kestää jos vaihtoehtona on jäädä esimerkiksi pommien alle.
Rask sekä väestönsuojakoulutuksen saaneet vapaaehtoiset saavat olon kalliosuojassa tuntumaan rauhallisemmalta ja varmemmalta.
Tosin tähän väestönsuojalarppiin osallistuu vain kourallinen ihmisiä siitä, miten ahtaaksi tila kävisi tosipaikan tullen.
Silloin maan alla olisi koko ihmisyyden kirjoa edustamassa jopa kaksi tuhatta ihmistä.
Silloin olisi ahdasta, ja istuttaisiin vieri vieressä: jokaiselle ihmiselle tilaa olisi alle neliömetrin verran.
Suihkuun ei pääsisi, saatikka uimaan tai haukkaamaan happea.
Lääkkeitä ja ruokaa ei ole valmiina
Juomavettä kalliosuojaan tulee, mutta sekin pitää varastoida säiliöihin.
Mitään valmista ruokaa tai muuta juomaa ei väestönsuojissa ole.
Viranomaiset suosittelevatkin pitämään kotona 72 tunnin hätävaran ruokaa ja juomaa sekä hygieniatarvikkeita ja lääkkeitä.
Lääkärin määräämiä rauhoittavia lääkkeitä saa ottaa väestönsuojaan mukaan, mutta esimerkiksi alkoholia ei.
Kotivarakapsäkin voi ottaa tosi paikan tullen mukaan, jos ehtii.
Lääkäreitä tai psykologeja ei väestönsuojissa ole, mutta jos joku suojaan tulleista ihmisistä sattuu olemaan lääkäri, hän toki voi parhaansa mukaan auttaa.
Jokainen suojaan tuleva hoitaa tositilanteessa muutoinkin oman ammattinsa tai taipumustensa mukaisia asioita.
Lastenhoitajat voivat rauhoitella tai viihdyttää lapsia, viestinnän ammattilainen viestiä ulkopuolelle, mikäli verkot toimivat.
Niemenmäen kalliosuojassa ei kaikkien operaattoreiden verkot toimi. Neljä tuntia ilman puhelinta hermostuttaa.
Muihin ihmisiisiin tutustuminen, juttelu ja puuhailu alkavat rauhoittaa mieltä.
Väestönsuojakouluttaja Rask pyytää erästä larppiin osallistuvaa lukemaan kirjaa ääneen.
Osa alkaa rakentaa sänkyjä ja pystyttämään käymälää.
Avaa kuvien katselu
Ennen laskeutumista syvemmälle maan uumeniin vapaaehtoiset väestönsuojakoulutuksen saaneet kysyvät terveys- ja henkilötietoja. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Pelastushenkilökuntaa on toteltava, ja muiden auttaminen ja toimiminen yhdessä hätätilanteessa on kansalaisvelvollisuus. Kuvassa väestönsuojelukouluttaja Tomi Rask Helsingin pelastuslaitoksesta.
Avaa kuvien katselu
Kaikki puhelinliittymät eivät välttämättä toimi väestönsuojissa. Niemenmäen kalliosuojassa ei ole myöskään wifi-verkkoa. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tiina Panipa-atoko sanoo, että tositilanteessa väestönsuojassa joutuisi varmaan rauhottelemaan lapsia. Poikien, Benin ja Noan mielestä olisi ikävää joutua sodan takia väestönsuojaan, koska silloin ei voisi ulkoilla. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Reetta Lehto pohtii saako retkituolia tuoda väestönsuojaan, jos on tosi kyseessä. Jos suoja täyttyy, tilaa jokaiselle on vajaa yksi neliömetri. Muiden ahdistuneisuus saattaisi tarttua. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kirsi Nurmi-Haipanen kuvaa kokemusta ankeaksi. Hän kutoo joutessaan kaulaliinaa hyväntekeväisyyteen. Yrjö Haipanen lukee ja syö eväitä. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kuivakäymälässä on kolme eriötä. Oven saa kiinni vetoketjulla. Vessat sijoitetaan ilmanvaihtokanavan läheisyyteen ja katossa on aukko, jottei haju käy sietämättömäksi. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tarpeet tehdään muovisankoon, jonka sisällä on muovipussi. Pussi viedään täytyttyään ulos. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Vapaaehtoiset rakentavat ja purkavat yhdessä suojaan pakenevien ihmisten kanssa sängyt. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Sänky on testaajan mielestä ”yllättävän hyvä”. Patjan virkaa toimittava pvc-muovi joustaa vähän.
Avaa kuvien katselu
Niemenmäen kalliosuojan varastossa on satojen sänkyjen osat. Suojaan mahtuu vajaa 2000 ihmistä, ja sänkyjä riittää kolmannekselle. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Juha Kirsi pyörittää käsipelillä toimivan ilmanvaihtokoneen kampea. Sinisestä suppilosta puhaltaa raikasta ilmaa. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kun kolme tuntia väestösuojassa on takana, larppaajat alkavat silminnähden väsyä. Yksi tekee vatsalihasliikkeitä, toinen venyttelee, kolmas kävelee kudin mukanaan ympyrää. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Reetta Lehto ja Timo Taussi alkavat aikansa istuttuaan jutella toisilleen. Yhteisiä asioita löytyy työn kautta. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Avaa kuvien katselu
Neljä tuntia kallion sisässä syvällä maan alla on takana. Näitä rappusia kävelee mielellään ulos raikkaaseen ilmaan ja auringonpaisteeseen. Kuva: Elina Jämsen / Yle
Neljän tunnin testi ohi: ”Väsyttää”
Iltapäivällä vähän jo väsähtäneet ja tylsistyneet ihmiset saavat kuulla ilokseen kuulla kuulutuksen: vaara on ohi ja suojasta saa poistua.
Viimeiset larppaajat putkahtavat väestösuojan sisäänkäynnistä ulos kello 14.
– Selvittiin, yksi larppaaja vitsailee.
Toisen kahvihammasta kolottaa: pitää päästä pian kahville.
Ulos tullut Timo Taussi näyttää puhelimensa sovellusta, johon on juuri tullut oikea hälytys Ukrainassa.
– Siellä on tosi kyseessä.
Mies aikoo pakata kotona kassin valmiiksi, johon hän laittaa henkilökohtaiset tavaransa ja esimerkiksi lääkkeet.
Samantyyppisen kassin kuin ukrainalaisillakin on valmiina oven suussa odottamassa suojaan lähtöä.
Tässä Tanskan kuningas Frederik X ja kuningatar Mary tutustuvat Helsingin Merihaan väestönsuojaan maaliskuussa 2025.