Asiantuntija Arto Bryggare jakoi kehut ja pyyhkeet toisen MM-kisapäivän iltasessiosta.

Usain Boltin perintö on pelastettu.

Jamaika palasi miesten 100 metrin valtiaaksi, kun 24-vuotias Oblique Seville pinkoi MM-kultaan ajalla 9,77. Maanmies Kishane Thompson (9,82) oli toinen ja USA:n kohujuoksija Noah Lyles (9,89) kolmas.

– Seville piti korttinsa hyvin alkuerissä ja veti lopun hyvin. Thompsonin pää ei ole aina kestänyt, jos porukka on ollut mukana 60 metrin kohdalla. Nyt se kesti, Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare sanoi.

Kovin yllättävänä lopputuloksia ei voi pitää. Ennakkosuosikeista karvain kohtalo oli USA:n Kenneth Bednarekilla, jonka oli tyytyminen nelossijaan.

– Aloin luottaa häneen, mutta hän sääti ja oli ihan surkea lähdössä. Häneltä meni sen takia mitalisauma. Seville oli vahva, kuten oli ennen kisaa.

Tuoreessa mestarissa silmiinpistävää on pituus. Siinä missä Usain Bolt on noin 195 senttiä pitkä, Seville on tiettävästi karvan alle 170-senttinen. Jamaikalainen itse on sanonut olevansa yksi pienimmistä, ellei pienin, huippusprintteri maailmassa.

– Älä aina tuijota fyysistä pituutta, Bryggare huomauttaa.

– Sevillellä on suhteessa pitkät jalat. Mutta hän on yllättävän lyhyt. Satasella reaktiivisuudella ja elastisuudella voivat monenlaiset kaverit pärjätä.

Tokion finaalin kärkiaikoja Bryggare pitää ”hirveän kovina”.

– 100 metriä on superlaji. Kun Bolt oli huipulla, myös USA:lla sattui olemaan hurjan kova trio tai duo vastassa. Myös Jamaikalla meni kovaa. Se sattui olemaan sellainen aikakausi, kun oli monta 9,70:n juoksijaa. Silloin ihmiset luulivat, että juostaan jatkuvasti 9,70. Ei juosta. Ei koskaan tulla juoksemaan jatkuvasti 9,70 tai 9,50.

Alfredille lisää vaikeuksia?

Naisten 100 metrillä USA:n Melissa Jefferson-Wooden pinkoi MM-kisojen ennätyksen 10,61. Pariisin olympiavoittaja Julien Alfred jäi kolmanneksi (10,84).

Bryggare kuvaili koko kauden hyvin esiintyneen yhdysvaltalaisen esiintymistä musertavaksi.

Melissa Jefferson-Wooden oli ylivoimainen. AOP

– Jefferson-Wooden on terve, toinen suosikki Alfred ei ole ollut terve. Se näkyy, kun juostaan kolme kovaa juoksua. Juoksu ei vain jatku.

Bryggare povaa Alfredille lisää vaikeuksia 200 metrillä.

– Hän on tietysti mitalisuosikki 200 metrilläkin, mutta ei varmaan ole samassa lyönnissä kuin viime vuonna. Väitän, että tämä tulee näkymään erityisesti 200:lla.

Jenkit munasivat

Miesten 10 000 metrin finaalissa vauhti oli rauhallinen. Kultaa napanneen ranskalaisen Jimmy Gressierin voittoaika 28.55,77 oli yli kaksi minuuttia hitaampi kuin esimerkiksi Pariisin olympialaisten voittoaika viime kesänä.

– Kun juostaan 28 minuutin vauhteja, peliin tulevat myös muut ominaisuudet kuin vauhtikestävyys.

– Yleensä Etiopialla, Kenialla tai Ugandalla on se mies, joka lähtee taistelemaan voitosta. Nyt ei ollut. Oli kovia tyyppejä, mutta aina siirrettiin vastuuta muille.

Etiopian Yomif Kejelcha oli toinen ja Ruotsin Andreas Almgren kolmas.

– Hienoa tässä on se, että Almgren olisi fiksummalla loppujuoksulla voittanut koko kuvion. Hän on kovempi juoksija kuin Ranskan veli, mutta jos juostaan noin hitaasti loppu, Ranskan veli on kirissä kova.

Kymppitonnin lampaat menivät yhdysvaltalaisille. Pariisin pronssimitalisti Grant Fischer romahti Tokiossa 8:nneksi.

– Jenkit olivat tyhmiä. Siellä he vain odottelivat, että joku tekee töitä. Sitten ei tullut mitalia ollenkaan. Toki olosuhteet olivat raa’at, mutta vauhtikin oli hurjan paljon hitaampi kuin yleensä.

– Mutta kisana tämä oli hieno.

Tukkapöllyä

Naisten pituusfinaalin aikana kierrokset nousivat Berliinissä, missä Bryggare seurasi tv-lähetystä puolisonsa Heike Drechsler-Bryggaren kanssa.

Saksan yleisurheilulegenda nappasi urallaan muiden muassa pari olympiakultaa pituushypyssä.

– Nyt tulee kommentti vierestä Heikelta. Juoksun loppu pitää kiihdyttää eikä jarruttaa. Se on perusvirhe, kun urheilija alkaa tähdätä lankulle, Bryggare raportoi.

Kommentti viittasi Saksan hopealle ponnistaneeseen Malaika Mihamboon. Voiton vei USA:n Tara Davis-Woodhall.

– Hienosti Mihambo nousi. Hänelle täällä hurrattiin. Amerikkalainen on pöyhkeähkö.

– Mihambolla lähti viimeisessä yrityksessä kulkemaan, mutta hän ei uskaltanut ottaa askelmerkkiä taaksepäin, Bryggare sanoi ja viittasi noin 10 senttiä yliastuttuun yritykseen.

Davis-Woodhall on Bryggarenkin mielestä tällä hetkellä maailman paras pituushyppääjä, mutta yhtä asiaa asiantuntija ei ymmärrä.

– Näitä tukkalaitekuvioita. Mikähän salaisuus siinä on, että pitää olla puoli kiloa tukkaa. Olemme huippu-urheilussa, missä kaikki yritetään tehdä optimaalisesti. Siinä mielessä siinä ei ole mitään järkeä.

Asiantuntija arvelee, että erityisen pitkästä tukasta voi olla pituushypyssä käytännön haittaa. AOP

Baasille kehuja

Naisten kiekossa USA:n Valarie Allman voitti kultaa lähes kahden metrin erolla toiseksi tulleeseen.

– Parhain voitti, Bryggare sanoi mutta nosti jälleen esiin ikuisuuskysymyksen lajin mittaustavasta, jossa mittaajat singahtavat paikalle mittakeppiensä kanssa.

– Nyt kiekon alastulopaikalle tultiin hyvin, mutta edelleen kritisoin järjestelmää. On turha mitata sentin tarkkuudella, Bryggare sanoi ja epäili, että kisassa nähtiin jälleen räikeitä mittavirheitä.

Mittaustavassa voidaankin tulevaisuudessa nähdä muutoksia.

400 metrin alkuerissä juossutta Mette Baasia, 25, Bryggare kehaisi. Baas juoksi 300 metriä kovaa ja ennakkoluulottomasti mutta vauhti ei kestänyt loppuun asti.

– Jos hän pääsee terveenä harjoittelemaan läpi vuoden, hän ei tule enää missään kisassa karsiutumaan ensimmäisellä kierroksella, ei EM-kisoissa eikä MM-kisoissa.

– Hänellä on niin hyvä mahdollisuus kehittyä. Hän tarvitsee hyvät olosuhteet ja pitää pysyä terveenä. Sen lisäksi pitää keskittyä perusasioihin. Jos hän olisi Yhdysvalloissa, siellä kiinnitettäisiin huomiota hänen käsien käyttöön – ihan juoksutekniikkaan. Mutta hänellä on hyvä tekeminen päällä.

Arto Bryggaren mielestä Mette Baasissa on rutkasti potentiaalia. Jenni Gästgivar