Autoilun sähköistymisen yllättävänkin pitkä historia on täynnä kunnianhimoisia pioneerihenkisiä hankkeita, jotka ovat lupaavasta alusta huolimatta ajaneet seinään joko teknisistä tai kaupallisista syistä.

Polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmiä on kehitelty ainakin jo 1960-luvulta lähtien. 1970-luvun puolivälissä hybridiautot olivat science fictionin sijasta arkista todellisuutta – joskin niiden kaupallinen läpimurto sai vielä odottaa tiukentuvien päästörajoitusten kaltaisia poliittisia päätöksiä.

Eräs kirjaimellisesti hienoimmista ja suomalaisesta näkökulmasta myös jännittävimmistä hybridiautoprojekteista on Fisker Karma. Se osoittaa minkälainen sähköistymisen autoilun tulevaisuus olisi voinut olla.

Vai miltä kuulostaisi nelipaikkainen, äärimmäisen sulavasti muotoiltu gran turismo -auto, joka kulkee reippaasti yli kahtasataa ja kiihtyykin rivakasti alle kuuteen sekuntiin ja syö bensaa maltilliset 2,1 litraa satasella?

Fisker Karma oli kirkkaasti aikaansa edellä. Sen suorituskyky ja kulutuslukemat eivät edelleenkään ole ihan jokapäiväisiä, ja täytyy muistaa, että alkuperäisen Fisker Karman lyhyeksi jääneestä elinkaaresta on aikaa reilusti yli kymmenen vuotta.

Siihen aikaan hybridit harvemmin olivat ladattavaa mallia eivätkä sähköistetyt autot muutoinkaan herättäneet ”bensalenkkareissa” minkäänsorttista mielenkiintoa saatikka kunnioitusta. Fisker Karma oli poikkeus. Se nostatti myös bensiinillä käyvien urheiluautoihmisten sykettä tavalla, johon myöhemmin vain Porsche Taycan on edes orastavasti kyennyt.

Fisker Karman vetovoima ei lopulta tainnut selittyäkään sen hybriditekniikalla ja metrisesti mitattavalla kyvykkyydellä, vaan auton silmiä hivelevällä kauneudella.

Muodot olivat lähtöisin maineikkaan tanskalaisen designerin Henrik Fiskerin kynästä. Fisker oli rakentanut mainettaan BMW:n pääsuunnittelijana ja sittemmin Aston Martinin designerina. Hän oli vastuussa myös Fordin himoitusta Shelby-Mustangista.

Karmaan Henrik Fisker onnistui lataamaan kaiken esteettisen osaamisensa. Auto näyttää samaan aikaan aggressiiviselta ja kauniilta, eikä vastaavaan paradoksaaliseen yhdistelmään ole ylletty kuin satunnaisesti Ferrarilla ja pari kertaa Maseratilla. Ja jos asettaa Karman viereen sähköautojen referenssipisteen Tesla Model S:n, huomaa äkkiä että toinen on piirretty kynällä ja toinen moottorisahalla.

Marraskuussa 2008 Fisker Karmaan kohdistui suuria odotuksia. Valmet Automotiven tuolloinen toimitusjohtaja Ilpo Korhonen (vas.) ja pääluottamusmies Juhani Viholainen ihailevat Fisker Karman sulavia linjoja. Takaa kurkkii poistuva merkki Porsche Cayman S. Kuva: TS-arkisto/Ari-Matti Ruuska

Fiskerin omaa nimeä kantavasta automerkistä piti tulla tanskalaismuotoilijan maineen lopullinen huipennus. Toisin kävi. Myynti takkusi, vaikka nostetta antoivat monet Leonardo DiCaprion ja Al Goren kaltaiset julkkisasiakkaat. 15 000 auton laajuiseksi suunniteltua vuosituotantoa ei silti saatu mitenkään myytyä maailmalle. Jokainen tuotantolinjalta ulos rullannut auto tuotti rumasti tappiota – valistuneiden arvioiden mukaan satoja tuhansia euroja.

Niin, se tuotantolinja. Fisker Karmat valmistettiin Suomessa, Uudenkaupungin autotehtaalla. Valmet Automotiven Uudenkaupungin yksiköllä oli riittävä kokemus erikoisautoista, olihan siellä ennen Fisker Karmaa koottu muun muassa Porschea.

Toisaalta Uudenkaupungin historiaan kuuluu myös Ladan ja Talbotin kaltaisia vähemmän seksikkäitä menopelejä.

Fisker Karma keräsi heinäkuussa 2010 uteliaita katselemaan Uudenkaupungin torille, miltä hybridiurheiluauto oikeasti näyttää. Karman prototyypin matka jatkuu Varsinais-Suomesta muualle Eurooppaan. Kuva: TS-arkisto/Jaakko Louhivuori

Kaikkiaan Fisker Karmaa valmistettiin kahden vuoden aikana ainoastaan hieman yli 2 000 kappaletta. Muutaman vuoden tauon jälkeen auton tarina jatkui kiinalaisomistuksessa ja Yhdysvalloissa valmistettuna. Auton ulkonäkö säilyi verrattain muuttumattomana, mutta nimi vaihtui: mallinimi Karmasta tulikin yllättäen automerkin nimi ja mallinimeksi valittiin Revero.

Salolaisen autoharrastajan kokoelmiin kuuluu upea mustanpuhuva Fisker Karma vuosimallia 2012 – alkuperäisiä uusikaupunkilaisia siis. Se on parkkeerattu asianmukaisesti tulipunaisen Ferrarin viereen muistuttamaan kaikkia polttomoottorin nimiin vannovia vauhtihulluja siitä, että haluttiinpa sitä tai ei niin autoilun tulevaisuus on sähköinen.

Autoharrastajan aarteet -juttusarjassa esitellään salolaisen autoharrastajan kokoelmien harvinaisuuksia. Lue lisää:

Autoilun koko evoluutio yhdessä hallissa