Retkeilijät hälyttävät pelastuslaitoksen apuun erämaahan pikkuongelmissa jo niin usein, että se kuormittaa pelastajia ja maksaa yhteiskunnalle merkittäviä summia.

Vaalea teltta erämaassa, edustalla mies sinisessä takissa.

Avaa kuvien katselu

Erämaassa retkeilevällä tulisi aina olla mukanaan hätämajoite sekä ylimääräistä ruokaa ja vettä siltä varalta, että suunnitelmat muuttuvat esimerkiksi sääolosuhteiden tai sairastumisen vuoksi. Kuva: Elina Toivonen / YleJuttu tiivistettynä

  • Lapin pelastuslaitos joutuu pelastamaan retkeilijöitä erämaasta jo lähes päivittäin.
  • Pelastusjohtaja Markus Aarto arvioi, että tehtävät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina.
  • Yksi pelastuskeikka voi maksaa satoja tai jopa tuhansia euroja riippuen kalustosta ja etäisyydestä.
  • Aarto toivoo retkeilijöiden varautuvan paremmin, jotta turhilta pelastustehtäviltä voitaisiin välttyä.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Huonosti erämaan olosuhteisiin valmistautuneet retkeilijät työllistävät Lapin pelastuslaitosta jo kohtuuttoman paljon ja aiheuttavat tuhansien ylimääräiset kulut.

Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto arvioi, että pelastuslaitos joutuu hakemaan maastosta keskimäärin yhden retkeilijän joka päivä. Määrä on viime vuosina kasvanut selvästi aiemmasta.

Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu auttaa aidoissa hätätilanteissa henkilöt pois maastosta, mutta näiden lisäksi pelastajille tulee liikaa tehtäviä, jotka johtuvat vain huonosta valmistautumisesta tai jopa huonosta kunnosta.

– Joskus on niitäkin, jotka eivät vain jaksa kävellä takaisin, Aarto kertoo.

Yle kertoi esimerkiksi aiemmin seurueesta, joka hälytti pelastuslaitoksen hätiin, kun yhden retkeilijän kengänpohja irtosi.

Jos pelastuslaitosta käyttää taksina, meidän pitäisi voida laskuttaa henkilöltä niitä kuluja.

Markus Aarto

Lapin pelastuslaitoksella on ollut tänä vuonna jo noin 250 ihmisten pelastustehtävää, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.

Kulut jopa tuhansia tehtävää kohti

Retkeilijöiden haku erämaasta kuormittaa jo ennestään tiukilla olevaa pelastuslaitosta, niin työmäärän kuin tehtävistä aiheutuvien kustannustenkin vuoksi.

Yksi hakureissu erämaahan maksaa vähintään satoja euroja ja enimmillään jopa 10 000 euroa, riippuen siitä millaisella kalustolla ja miten kaukaa henkilö noudetaan.

Aarto laskee, että jos henkilö haetaan erämaasta pelastuslaitoksen omalla kalustolla maata pitkin, tehtävälle tulee hintaa sijainnista riippuen 500–1000 euroa.

Jos taas tehtävälle hälytetään helikopteri, hinta nousee karkeasti arvioiden kymmenkertaiseksi.

Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto, kuvattu 10.5.2023 Arktikumin edessä Rovaniemellä

Avaa kuvien katselu

Lapin pelastusjohtajan Markus Aarton mielestä pelastustoimen pitäisi voida laskuttaa yksityishenkilöitä turhista pelastustehtävistä. Kuva: Marjukka Talvitie / YlePelastuslaitosta käytetään ”taksina”

Aarto harmittelee sitä, että kulut menevät yhteiskunnan piikkiin silloinkin, kun kyse on turhasta pelastustehtävästä, jossa kyse ei ole hätätilanteesta.

– Jos pelastuslaitosta käyttää taksina, meidän pitäisi voida laskuttaa henkilöltä niitä kuluja. Mutta nyt emme voi sitä tehdä, Aarto toteaa.

Pelastustehtävä erämaassa sitoo sekä pelastuslaitoksen henkilöstön että kaluston moneksi tunniksi kerrallaan.

– Usein tilanteet ovat kansallispuistoissa, ja se rasittaa samoja pieniä pelastusasemia. Pelastustoiminnalle syntyy tyhjiö siksi aikaa, kun pelastajat ovat maastossa.

Rakko jalassa vai aito hätä?

Aarto muistuttaa, että hätäpuhelun perusteella on vaikea arvioida milloin on kyse aidosta hätätilanteesta ja milloin syynä on vaikkapa jalassa oleva rakko.

– Toisaalta jos tilanne ei tänään ole pelastustoimen tehtävä, mutta henkilöllä ei ole ruokaa ja juomaa ja hän on jumissa erämaassa, siitä tulee myöhemmin pelastustoimen tehtävä.

Aarto kuitenkin toivoo, että erämaahan lähtevät ymmärtäisivät varustautua paremmin, sillä pahimmillaan erämaahan on lähdetty kolmen desin vesipullon kanssa päiväkävelyyn sopivissa varusteissa.

– Ennen retkeilijät olivat varautuneempia.

Aina pelastustehtävät eivät ole turhia – pelastuslaitos on joutunut evakuoimaan esimerkiksi rajuun vatsatautiin sairastuneita kansallispuistoista. Videolla eräopas kertoo evakuointiin päätyneestä vaelluksesta 6.3.2024.