Kuntatalouden näkymät heikkenivät keväästä. Pirkanmaa pärjäsi huonosti maakuntien vertailussa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kuntaliiton talousbarometrin mukaan kuntatalous on heikommassa tilassa kuin keväällä ja näkymät heikkenevät.
Kuntia haittaa korkea työttömyys, joka vähentää verotuloja ja lisää kustannuksia.
Peräti 85 prosenttia kuntien talousjohtajista arvioi kunnassa olevan talouden sopeutuspainetta.
Väestönmuutos voi johtaa suuriin eroihin kuntien veroprosenteissa ja pakottaa muutoksiin etenkin koulutuspalveluissa.
Kuntien talousjohtajat kertovat, että kuntatalous on keskimäärin hieman heikommassa kuosissa kuin vielä keväällä. Kuluvan vuoden ylijäämä ennen investointeja jää reilusti viimevuotisesta 1,1 miljardista eurosta. Lisäksi näkymät 12 kuukauden päähän heikkenivät. Tämä selviää Kuntaliiton tekemästä syksyn talousbarometristä. Siihen vastasi 193 talousjohtajaa Manner-Suomen 292 kunnasta.
Kuntia haittaa korkea työttömyys, joka nakertaa verotuloja ja lisää kustannuksia. Tampere on tässä surkeudessa malliesimerkki: lähes 15 prosenttiin noussut työttömyys kasvattaa kaupungin rahoitusosuutta työttömyysturvasta ja laskee verotuloja asukasta kohti. Kaupunkia nurjasti kohtelevan nykyisen valtionosuusjärjestelmän uudistus jumittaa hallituksessa. Tuore arvio on, että hallituksen esitys laskelmineen valmistuisi lokakuun loppuun mennessä.
Alueellisessa kuntien nykyisen taloustilanteen vertailussa Pirkanmaan luvut olivat koko maan 4. huonoimmat. Laiha lohtu on se, että tulevan vuoden aikana Pirkanmaan näkymät eivät enää juuri heikkene. Monissa maakunnissa odotukset ovat todella ankeat. Peräti 85 prosenttia talousjohtajista arvioi, että kunnassa on joko kohtalainen tai huomattava talouden sopeutuspaine. Veronkorotusesitykset pidetään silti pöytälaatikossa: vajaa neljännes vastaajista kertoi, että kunnassa on edes paineita veronkorotuksiin. Myös Tampereella sopeutukseen tähdätään ensisijaisesti kululeikkauksilla.
Jos on akuutteja murheita, ei kovin hääviltä näytä pitkälläkään tähtäimellä. Kuntaliitto julkisti hiljan konsulttiyhtiö FCG/MDI:n selvityksen, miten väestönmurros eli syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen ja maahanmuuton keskittyminen vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin järjestää palveluita.
Loppupäätelmä oli tyly: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin. Erot kuntien veroprosenteissa voivat kasvaa tolkuttomiksi, mikäli kehitystä seurataan vain katseella: vuoteen 2040 mennessä veroprosenttien ero voi kasvaa jopa 19 prosenttiyksikköön, kun korkein kuntaveroprosentti voi olla jopa 24 prosenttia, pienin vain 5.
Tämä tarkoittaa suurta remonttia etenkin koulutukseen, sillä varhaiskasvatus ja koulutus vievät suurimman siivun kuntien palveluista, lähes 70 prosenttia. Siinäpä pulma, sillä tämän selvityksen mukaan niiden kuntien määrä kasvaa, joissa omista lapsista ei saada muodostettua taloudellisesti järkevästi päiväkoteja ja kouluja, ei millään koulutusasteella varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Koululaisia joudutaan kokoamaan yhteen naapurikunnista.