Todennäköisyys Suomessa on pieni, sillä uhkiin on varauduttu hyvin, kertoo Säteilyturvakeskuksen asiantuntija.

Korvameduusa meressä Kirkkonummella.

Avaa kuvien katselu

Meduusoja voi olla rannikolla runsaitakin esiintymiä. Tämä korvameduusa on kuvattu Porkkalanniemellä, Kirkkonummella vuonna 2021. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Meduusat voivat aiheuttaa häiriöitä myös Suomen ydinvoimaloissa, mutta todennäköisyys on pieni, kertoo Olkiluoto 3:n käytönvalvontapäällikkö Essi Vanhanen Säteilyturvakeskuksesta.

Meduusaparvi tukki yhden Euroopan suurimmista ydinvoimalaitoksista sunnuntaina Ranskassa. Meduusat päätyivät laitoksen jäähdytysvesipumppuihin, minkä vuoksi neljä reaktoria jouduttiin pysäyttämään.

Meduusoita rannalla Gravelinesin ydinvoimalan lähellä .

Avaa kuvien katselu

Tältä meduusat näyttivät rannalla Ranskan Gravelinesin ydinvoimalan läheisyydessä tänään tiistaina. Kuva: Sameer Al-Doumy / AFP

Vastaava riski on olemassa kaikilla Suomen ydinvoimalaitoksilla, mutta Vanhasen mukaan ulkoisiin uhkiin on teknisesti hyvin varauduttu.

– Sitä varten laitoksissa on suodattimet, jos esimerkiksi levää, simpukoita, meduusoja tai kalaparvia eksyy merivesikanavaan, hän kertoo.

Yksi varotoimenpide on ajaa laitos alas, mikäli kasvustot tai valtavat meduusaparvet uhkaisivat päätyä ydinvoimalaitoksia jäähdyttäville merivesipumpuille. Tällöin suodattimet puhdistettaisiin ja sen jälkeen laitoksen käyttöä voisi jatkaa.

– Varotoimet ovat tällä hetkellä niin hyvät, että todennäköisyys on pieni. Toki sitä ei voi koskaan täysin poissulkea, Vanhanen sanoo.

Viimeksi ydinlaitos on jouduttu Suomessa ajamaan alas vuonna 1992, kun merilevä tukki Olkiluoto 2:n suodattimet.

Ruotsissa Oskarshamnin ydinvoimalan reaktori jouduttiin sulkemaan vuonna 2013, sillä suuri joukko korvameduusoja esti jäähdytysveden ottamisen Itämerestä.

Ympäristövaikutuksia seurataan säännöllisesti

Ilmastonmuutos aiheuttaa merivesien lämpenemistä. Se puolestaan lisää meduusojen määrää ja saa ne laajentamaan elinalueitaan yhä pohjoisemmille vesille. Meduusojen arvioidaan olevan yksi harvoista merenelävistä, jotka hyötyvät ilmaston lämpenemisestä.

Vanhasen mukaan laitokset seuraavat tilannetta jatkuvasti sekä seuraavat lähimerialueita ja arvioivat ympäristövaikutuksia. Arviointiselostuksissa kuvataan muun muassa sitä, millaisia vedeneläviä on viime vuosikymmeninä alueilla havaittu, ja mitä toimenpiteitä niiden varalle on tehty.

Säännöllisessä seurannassa seurataan myös sitä, miten määrät kasvavat ja onko alueella havaittu uusia vieraslajeja tai muita uhkia.